Eglise de la Madeleine Pariisi

Eglise de la Madeleine Pariisi on Napoleonin “Grande Armée” armeijalleen temppeliksi alunperin rakennuttama kirkko, joka on suunniteltu antiikin Kreikkalaisten ja Roomalaisten temppelien inspiroimana.

La Madeleine kirkko, virallisesti ranskankielellä L’église Sainte-Marie-Madeleine, on roomalais-katolinen kirkko, jonka Napoleon antoi toimeksiantona vuonna 1806, temppeliksi suurimmillaan 600 000 sotilaan kokoiseksi muodostuneelle “Grande Armée” armeijalleen.

Kirkko on keskeisellä paikalla Pariisin keskustaa, ja sen etelään sijaitsee Place de la Concorde aukio, itään Place Vendôme aukio ja Pariisin ooppera, ja länteen Saint-Augustin kirkko.

Eglise de la Madeleine Paris France

KUVA: La Madeleine kirkko kuvattuna Rue Royal kadulta, joka alkaa läheiseltä Place de la Concorde aukiolta.

Eglise de la Madeleine bas-relief Paris France

KUVA: Lähikuva kirkon sisäänkäynnin päätykolmion Philippe Joseph Henri Lemairen kohokuvateoksesta, “Le Jugement Dernier” (“Tuomiopäivä”), vuodelta 1833.

La Madeleine church Paris France

KUVA: La Madeleine kirkon arkkitehtuurissa otettiin mallia varsinkin Nîmesin Maison Carrée (fi.wikipedia.org/wiki/Maison_Carrée) temppelistä. Kuva on otettu aivan La Pinacothèque de Paris (www.pinacotheque.com) taidemuseon edestä, osoitteessa 28, place de la Madeleine.

Eglise de la Madeleine Pariisi rakennus toimii toisena point-de-vue näköpisteenä väylälle, joka menee La Madeleinelta Rue Royalin kautta Place de la Concorde aukiolle ja aina Palais Bourbon palatsille saakka, joka toimii toisena päätynäköpisteenä, ja jossa Ranskan Kansalliskokous kokoontuu.

Paikalla on ollut merkittävä luonne jo ennen kirkon rakentamista, joka tapahtui vuosina 1806-1842, aina siitä saakka kun Pariisin piispa Maurice de Sully pyhitti paikalla olleen entisen synagoogan Maria Magdalenalle vuonna 1182.

Ensimmäinen yritys rakentaa paikalle monumentaalinen kirkko tapahtui vuonna 1757, kun Pierre Contant d’Ivryn Les Invalides kirkon inspiroimaa suunnitelmaa alettiin toteuttaa, mutta jonka työt jäivät kesken jo yhden vuoden jälkeen.

Vuonna 1777 Contant d’Ivry kuoli, ja hänen työnsä jatkaja Guillaume-Martin Couture päätti purkaa keskenäisenä olleen kirkkorakennuksen ja aloittaa alusta suunnitelmalla, joka perustui Rooman Pantheon (fi.wikipedia.org/wiki/Pantheon_(Rooma)) temppeliin.

Sen rakennustöissä oli valmiita vasta perustukset ja grand portico osio, kun Ranskan vallankumous vuonna 1789 pysäytti rakennustyöt.

Nämä rakennelmat purettiin puolestaan Napoleonin monumentaalisen Grande Armée armeijalleen suunnitellun muistomerkin tieltä vuonna 1806.

La Madeleine oli Napoleonin suunnitelmissa varsinkin Ulmin, Austerlitzin ja Jenan taisteluissa kunnostautuneille sotilaille pyhitetty Hall of Fame (en.wikipedia.org/wiki/Hall_of_Fame) rakennelma, nimeltään “Temple de la Gloire de la Grande Armée”, toteutettuna samaan tapaan kuin Walhalla (fi.wikipedia.org/wiki/Walhalla) temppeli Baijerissa on tehty.

Napoleon valitsi henkilökohtaisesti rakennusta varten järjestämänsä arkkitehtuurikilpailun voittajan, Pierre-Alexandre Barthélémy Vignonin, jonka versio perustui antiikin ajan temppeleihin.

Kun Arc de Triomphe riemukaari valmistui vuonna 1808, temppelin alkuperäinen asema sotilaallisena muistomerkkinä poistui suunnitelmista.

Napoleonin valtakauden päätyttyä kuningas Ludvig XVIII päättikin rakennuksen käytöstä kirkkona, pyhitettynä Maria Magdalenalle, , samaan tapaan kuin ensimmäinen paikalla ollut kirkkokin oli ollut.

Ennen valmistumistaan La Madeleinesta harkittiin, vuonna 1837, rautatieaseman tekemistä, joka olisi tehnyt siitä kaupungin ensimmäisen juna-aseman, mutta rakennus kuitenkin vihittiin kirkkokäyttöön vuonna 1842.

Eglise de la Madeleine Pariisi kirkon uusklassisen arkkitehtuurin kohokohtiin kuuluvat ulkoisesti sen ympäri rakennuksen menevät 52 korinttilaista pylvästä, joista kukin on 20 metriä korkea.

Kirkon sisäänkäynnin päätykolmion veistosteos, “Tuomiopäivä”, on Philippe- Henri Lemairen tekemä, ja kirkon pronssisissa ovissa on kuvaelma “Kymmenen käskyä”.

Kirkon sisätilojen kohokohtiin kuuluu sen alttarin yllä oleva Charles Marochettin veistos, joka kuvaa Maria Magdalenaa jota kaksi enkeliä kantaa ylös kohti taivasta.

Kirkon alttarin yllä olevan puolikupolin freskot on tehnyt Jules-Claude Ziegler, ja teoksen nimi on “Kristinuskon historia”, esittäen avainhahmoja Kristinuskon historiasta, siten että Napoleon on kuvaelman keskellä.

Nykyisin La Madeleine on katolisen benediktiiniläisen kirkkokunnan luostarikirkko, jossa pidetään säännöllisesti messuja ja kaikkein muodikkaimmat paikalliset seurapiirihäät.