Eglise Saint Eustache Pariisi

Eglise Saint Eustache Pariisi kirkko rakennettiin vuosina 1532-1633, ja se toimi muun muassa aurinkokuningas Ludvig XIV:sta kastajaiskirkkona.

Saint-Eustache kirkko sijaitsee yhdellä Pariisin vanhimmista markkinapaikoista, Les Halles kaupunginosassa, rue Montorgueil kadun alkupäässä, ja edustaa myöhäisen pariisilaisen gotiikan parhainta arkkitehtuuria.

Sen alkuperä on paikalla vuodesta 1200-luvulta paikalla olleessa Jean Alais:in rakennuttamassa Sainte Agnès kappelissa, joka rakennettiin kiitollisuudenosoituksena kuningas Filip-Augusten Alais:lle antamalle oikeudelle verottaa pennin jokaisesta Les Halles markkinoille tulleesta kalakorista.

Saint Eustache church in Paris France

KUVA: Näkymä Saint Eustache kirkon julkisivuun sen edustalla olevalta Jardin du Forum des Halles puistosta, läheltä Forum des Halles kauppakeskuksen rakenteita.

Kirkon nimi muuttui Saint-Eustacheksi vuonna 1223, kun siitä tuli Les Halles kaupunginosan seurakuntakirkko. Osana nykyistä versiota kirkkoa on edelleen Sainte Agnès niminen krypta sen itäisessä siivessä.

Valmistumisensa jälkeen vuonna 1633 nykyversio kirkosta sai nopeasti mainetta kuninkaallisena kirkkona sen läheisyydestä Louvreen takia.

Kuningas Ludvig XIV:sta kastajaisten lisäksi kirkossa kastettiin muun muassa Richelieu, Madame de Pompadour sekä Molière, joka myös meni naimisiin tässä kirkossa. Anne Itävaltalaisen sekä Colbertin (fi.wikipedia.org/wiki/Jean-Baptiste_Colbert) hautajaiset tapahtuivat juuri Saint-Eustachessa.

Kirkon nimi “Saint-Eustache” viittaa pyhään Eustachiukseen (fi.wikipedia.org/wiki/Pyhä_Eustachius), antiikin Rooman kenraaliin, joka poltettiin perheensä kanssa kristinuskoon kääntymisen vuoksi.

Kirkon sisätiloista löytyy Rubensin vuonna 1611 tekemä “Les disciples d’Emmaüs” (fr.wikipedia.org/wiki/Fichier:Eglise_di_Saint_Eustache_cena_di_emmaus_di_rubens.JPG) maalaus. Firenzeläistaiteilija Santi di Titon “Tobie et l’ange” teos vuodelta 1575 löytyy kuoro-osion läheltä.

Kesäisin kirkossa vietetään konsertteja sen kunniaksi, että Berliozin (fi.wikipedia.org/wiki/Hector_Berlioz) “Te Deum” ja Lisztin (fi.wikipedia.org/wiki/Liszt) “Christus” saivat ensi-iltansa juuri Saint-Eustachessa vuonna 1886.

Kirkon urut, yli 8000 piipun voimin, ovat Ranskan isoimmat, ylittäen koossa jopa Notre Dame de Paris kirkon urun, jossa on 7800 piippua.

Eglise Saint Eustache Pariisi kirkkourun valmisti alunperin Ducroquet, mutta nykyinen urku on peräisin vuodelta 1989, ja siinä on käytetty osittain alkuperäisen urun osia.

Rakenteeltaan kirkko, jonka suunnitteli italialainen arkkitehti Domenico da Cortona (en.wikipedia.org/wiki/Domenico_da_Cortona), on gotiikan tyylisuunnan rakennelma, joka kuitenkin tarjoaa renesanssin yksityiskohtia. Pituudeltaan rakennus on 105 metriä pitkä ja 43,5 metriä korkea.

Saint-Eustache kirkkoa jälleenrakennettiin vuodesta 1754 arkkitehti Jean Hardouin-Mansart de Jouyn johdolla.

Jälleenrakentaminen, johon liittyi kahden uuden kaksikerroksisen tornin rakentaminen, jumiutui kuitenkin rahoitusongelmiin, ja niiden johdosta torneista oikeanpuolinen on nykyäänkin vielä keskeneräinen.

Kirkon edustalta löytyy myös Henri de Millerin massiivinen “L’écoute” veistosteos.