Eglise Saint Paul Saint Louis Pariisi

Eglise Saint Paul Saint Louis Pariisi on jesuiittakirkko Pariisin keskustassa, jonka rakentamisen toimeksiantoi kuningas Ludvig XIII vuonna 1627.

Saint-Paul-Saint-Louis kirkon alueella on ollut sen historian aikana ennen nykyistä kirkkoakin hengellisiä rakennuksia pyhitettynä Egyptin aavikolle haudatulle erakkopyhimys Paavalille.

Nykyisen Jesuiittakirkon erakkopyhimys Paavalille omistetun kirkon peruskiven kävi laittamassa Ludvig XIII:sta vuonna 1627.

Saint Paul Saint Louis Paris France

KUVA: Näkymä Saint Paul Saint Louis kirkon julkisivulle kirkon edestä alkavalta Rue de Sévigné kadulta.

Ensimmäinen messu juuri valmistuneessa kirkossa toimitettiin vuonna 1641, ja sen piti kardinaali Richelieu.

Jesuiitta saarnaajista yksi kuuluisimmista, Louis Bourdaloue (en.wikipedia.org/wiki/Louis_Bourdaloue), saarnasi tunnetuimmat saarnansa juuri Saint-Paul-Saint-Louis kirkosta vuosien 1670-1693 välillä, ja muun muassa Madame de Sevigne (en.wikipedia.org/wiki/Madame_de_Sevigne) oli yleisössä kaikkien niiden aikana.

Kirkko tuli kuuluisaksi myös kirkkomusiikistaan, ja muun muassa Marc-Antoine Charpentier (fi.wikipedia.org/wiki/Marc-Antoine_Charpentier) toimi vuosina 1688-1698 kirkon urkurina.

Muita tunnettuja kirkon urkureita vuosien varrella ovat olleet Jean-Philippe Rameau, Andre Campra, sekä Louis Marchand.

Kirkko oli suljettuna Ranskan vallankumouksen vuodet, ja se avattiin jälleen vuonna 1802, katolisen kirkon ja Ranskan valtion konkordaatin (fi.wikipedia.org/wiki/Konkordaatti) solmimisen vuonna.

Kirkon nimi muutettiin tuolloin aikaisemmasta Saint-Paulista nykyiseen versioon, Saint-Paul-Saint-Louis, kirkon vierestä vuonna 1796 tuhoutuneen Saint-Paul kirkon muistoksi.

Kirkon arkkitehtuuri tarjoaa elementtejä, joissa näkyy sekä italialaisen että ranskalaisen rakennusperinteen viitteitä, ja siitä on usein tehty vertauksia jesuiittojen pääkirkkoon, Rooman Chiesa del Gesù kirkkoon (en.wikipedia.org/wiki/Church_of_the_Gesu).

Kirkon suunnittelussa on mittasuhteiden näkökulmasta otettu vaikutteita varsinkin Carlo Madernon (fi.wikipedia.org/wiki/Carlo_Maderno) italialaisesta renesanssi arkkitehtuurista, mutta esimerkiksi sen 55 metriä korkea kupoli on tyypiltään ranskalaista gotiikkaa.

Yksi kirkon arkkitehtuurin inspiraation lähteistä on selkeästi ollut myös, varsinkin sen julkisivun organisoinnin suhteen, Pariisin Saint-Gervais-Saint-Protais kirkko, jonka Salomon de Brosse suunnitteli vuonna 1618.