Espanjan ruokakulttuuri

Espanjan ruokakulttuuri on saanut vaikutteita maan maantieteellisistä eroista, kulttuuri-eroista maan sisällä, ja ilmasto-eroista.

Niemimaana, merenkulun historian omaavana alueena, ja Espanjaan kuuluvien useiden saarien ansiosta maan ruokakulttuurin keskeistä antia ovat myös erilaiset merelliset ruokalajit.

Välimerellisenä alueena Espanjan keittiötä pidetään myös yhtenä terveellisimmistä ja aineksiltaan tuoreimmista ruokakulttuureista.

Niiden lukuisten reseptien joukossa jotka muodostavat Espanjan keittiökulttuurin, vain muutamaa voidaan luonnehtia sellaiseksi, että se esiintyy kaikissa maan osioissa.

Esimerkkinä tällaisista ruokalajeista ovat varsinkin perunaomeletti (“tortilla de patata”), paella, useammatkin muhennokset, migas, makkararuoat (kuten embutidos, chorizo, ja morcilla), jamón serrano kinkku, sekä Espanjalaiset juustot.

Ruokalajeille ja alueellisille ruokakulttuureille on kuitenkin olemassa joukko yleisiä luonteenpiirteitä, joihin kuuluvat:

  • oliiviöljyn käyttö valmistus aineksena esimerkiksi friteerauksen yhteydessä
  • sofriton käyttö monien ruokalajien valmistuksen aloituksen yhteydessä
  • sipulin ja valkosipulin käyttö merkittävänä mauntuojana
  • viinin juonti ruokailun yhteydessä
  • leivän tarjoaminen suurimman osan ruokalajeista yhteydessä
  • salaatit, varsinkin kesäisin
  • osan hedelmästä tai maitotuotteiden käyttö jälkiruokana. Jälkiruoat kuten tortut ja kakut on tyypillisesti varattu erikoisia tapahtumia varten

Espanjan ruokakulttuuriin kuuluu myös useita ruokalajeja jotka perustuvat papuihin, josta esimerkkinä ovat papukeitot, joista on useita alueellisia versioita.

Alueelliset erot ovat vähemmän selkeitä Espanjalaisten jälkiruokien ja kakkujen suhteen, joista esimerkkeinä ovat torrijas ja churros ruoat.

Espanjalainen keittiö on saanut mainetta myös kansainvälisesti viime vuosina kuuluisien kokkiensa ansiosta, joista valovoimaisempana tähtenä toimii Ferran Adrià, jota muun muassa New York Times kuvasi maailman parhaaksi kokiksi vuonna 2003.

Maan ruokakultuuri on muotoutunut nykyiseen suosittuun muotoonsa vuosisatojen kuluessa erilaisten vaikutteiden, kuten antiikin Rooman valtakunnan, Juutalaisen keittiön, ja Arabi-traditioiden tuodessa siihen vivahveita.

Moorilainen kulttuuri vaikutti Espanjan kulttuuriin useiden vuosisatojen ajan, ja osa nykyisistä ruokalajeista on osittain tai kokonaan peräisin tuolta periodilta ja sen vaikutteista.

Useat Amerikkojen mantereelle ominaiset ruoat tulivat Eurooppalaiseen keittiöön mukaan juuri Espanjan kautta, mukana perunat, tomaatit, pippurit, sekä pavut.

Yksi tärkeimmistä ainesosista Espanjalaisessa keittiössä on kuitenkin oliiviöljy, ja tässä suhteessa Espanja tuottaakin 44% maailman oliiveista.

Yksi tunnetuimmista Espanjan ruokalajeista ovat Tapas ruoat, eli pienet Espanjalaiset ateriat, joita syödään varsinkin ajalla aamiaisen jälkeen, mutta ennen lounasta.

Muutama suosituimpiin tapaksiin kuuluvaa ruokalajia ovat esimerkiksi “Tortilla Española” eli Espanjalainen omeletti, “Patatas Bravas” eli perunoita mausteisella Brava kastikkeella, sekä “Gambas al Ajillo” eli katkaravut valkosipulissa.

Ruokailuajoista tärkein ja suurin Espanjassa on keskipäivän ateria “la comida”, johon tyypillisesti kuuluu useita ruokalajeja, ja joka nautitaan noin kello 13:30 ja 15:30 välisenä aikana.

Perinteisesti Espanjalaiset ovat viettäneet 2-3 tunnin ruokailutauon kouluista la comida ruokailua ja sen jälkeistä siesta lepotaukoa varten. Tämä perinne elää edelleen varsinkin Espanjan maaseutupitäjissä, mutta vähemmän suurissa kaupungeissa.

Lounaan jälkeinen välipala, “la merienda”, nautitaan usein ennen kello 15:30 aikaa, jonka jälkeen seuraa noin viiden-kuuden tunnin tauko ennen illallista, “la cena”.

La cena illallinen on luonteeltaan pienempi kuin lounas, ja se nautitaan tyypillisesti aikaperiodilla kello 21:00 ja keskiyön välillä, joka on osoituksena siitä iltavirkkuudesta, joka kuuluu yleisesti Espanjalaiseen kulttuuriin.