Frauenkirche Munchen

Frauenkirche Munchen on roomalais-katolinen katedraali kaupungin keskustassa, ja yksi Munchenin tunnetuimmista maamerkeistä.

Katedraalin virallinen nimi on “Dom zu unserer lieben Frau” (“Siunatun neitsyen katedraali”), ja sen rakennutti Baijerin herttua Sigismund vuosina 1468-1494, tosin kirkon kuuluisimmat yksityiskohdat, sen tornit, valmistuivat vuonna 1525.

Paikalla on ollut kirkkorakennelmia aina 1240-luvulta saakka, kun Wittelsbachin alueen hallitsija-suku rakennutti tuolloin hallintopalatsiensa läheisyyteen romaanisen tyylisuunnan kirkon, joka oli rakennettuSalzburgin fransiskaanikirkon innoittamana ja jonka Frauenkirche korvasi.

Frauenkirche Munich Germany

KUVA: Frauenkirchen korkeat tornit erottuvat kaupungin siluetissa, johtuen mm. siitä, että kaupungin kaavoitus ei nykyään salli yli 100 metriä korkeiden rakennelmien rakentamista kaupungin keskustaan.

Frauenkirche tower Munich Germany

KUVA: Frauenkirche katedraalin 98,45 metriä korkea eteläinen torni, jossa sijaitsee rakennuksen suosittu näköalatasanne, jolta on panoramiset näkymät Munchenin kaupungin yli, aina Alpeille saakka hyvällä säällä.

Kolmilaivainen (fi.wikipedia.org/wiki/Laiva_(arkkitehtuuri)) gotiikan tyylisuuntaa edustava tiilirakenteinen Frauenkirche on 109 m pitkä, 40 m leveä, ja 37 m korkea muilta kuin torniensa kohdalta.

Kirkkoon, joka rakennettiin samalla periodilla kuin Munchenin vanha raatihuone, mahtuu parhaimmillaan 20 000 ihmistä, joka on merkittävää varsinkin sen takia, että kirkon rakennusaikaan Munchenissä oli vain noin 13 000 asukasta.

Rakennuksen kohokohdat, sen tornit ja niiden kupolit, suunniteltiin Jerusalemin myöhäisbysanttilaista arkkitehtuuria edustavan Kalliomoskeijan innoittamina.

Vastoin tyypillisiin gotiikan tyylisuuntaa oleviin kirkkoihin, katedraalin ikonografia on pidetty varsin yksinkertaisena, ja rakennuksen läpi sillä on vain kaksi pääteemaa: Neitsyt Maria sekä Kristus, vapahtaja.

Frauenkirchen sisätilat ovat erittäin kirkassävyiset, toisin kuin sen julkisivu, tai sen vertailukohdat, kuten Kölnin katedraali, antaisivat olettaa.

Kirkon sisääntulon läheltä löytyy kenotafi (muistomonumentti) vuodelta 1622, joka on omistettu Baijerin keisari Ludvig IV:lle, ja monumentin dramaattisimpia hahmoja ovat herttua Albert V (vallassa 1550-79) ja herttua Wilhelm IV (1508-50).