Itävalta kulttuuri

Itävalta kulttuuri on saanut vaikutteita useista eri Euroopan kulttuureista, ja maa on mm. yksi Euroopan klassisen musiikkitradition, arkkitehtuurin, ja ruokakulttuurin keskuksista.

Nykyisen kulttuurielämän pohja maalle luotiin ajalla, jolloin se oli osa Pyhää saksalais-roomalaista valtakuntaa. Tuolta ajalta alueet, jotka suurelta osaltaan kuuluivat myös valtakuntaan, kuten Italia, Puola, Saksa, Unkari, ja Böömi (joka on nykyisin osa Tsekkiä).

Ehkäpä tärkeimmän osion Itävallan kulttuuriperintöä muodostaa sen, ja varsinkin maan pääkaupungin Wienin, tärkeys maailman musiikillisen innovaation keskuksena.

Itävalta ja Wien nousivat 1700-ja 1800-lukujen aikana Euroopan klassisen musiikin keskukseksi sellaisten säveltäjien kuin Wolfgang Amadeus Mozart (tasapaino melodian ja muodon välillä), Ludwig van Beethoven (sinfonian rakenteiden mestari), ja Joseph Haydn (jousikvartetin kehitys ja sonaatit), ansiosta. Mozart, Beethoven, ja Haydn musiikkiperintöön viitataan edelleen ns. Wiener Klassik tyylisuunnan koulukuntana.

Nykyistä Itävalta kulttuuri elämää klassisen musiikkikulttuurin osalta vievät eteenpäin varsinkin Wienin Filharmonikot, Wienin Valtionooppera, ja Wienin Poikakuoro (joka on perustettu vuonna 1498).

Näiden osalta tunnetuimpiin tuotantoihin kuuluu varsinkin Wienin Filharmonikkojen uudenvuoden konsertti, joka nähdään Suomessakin YLE:n kanavilla suorana uudenvuoden päivänä.

Wienin valtionoopperan suhteen yksi sen toimintavuoden kohokohdista on Wienin Oopperan Tanssiaiset, jotka pidetään kunkin vuoden torstaina, joka edeltää tuhkakeskiviikkoa (laskiaissunnuntaita seuraava keskiviikko).

Klassisen musiikin ohella musiikkikulttuuri on perinteisesti sisältänyt myös jodlauksen, eli Alppien kurkkulaulannan perinteen, jota käytettiin kommunikointiin vuorien välillä, ja jota Itävallassa kutsuttiin “juchazn” nimellä.

Modernimman musiikin saralla maa on tuottanut sellaisia kansainvälisesti tunnettuja nimiä kuin DJ Ötzi ja Falco.

Musiikkikulttuuria täydentää maan maine runoilijoiden, kirjailijoiden, ja novellistien keskuksena, josta osoituksena sellaiset kirjallisuustaivaan tähdet kuin Arthur Schnitzler, Stefan Zweig, Thomas Bernhard, Georg Trakl, Franz Werfel, Franz Grillparzer, Rainer Maria Rilke, ja Adalbert Stifter.

Teatteritaiteissa Itävalta kulttuuri on varsinkin sen Wienissä olevienBurgtheater ja Volkstheater teattereiden ansiosta saksankielisessä tuotannossa tasavertainen Saksan kanssa.

Arkkitehtuurin osalta Wien on toiminut vuosisatojen ajan yhtenä tärkeimmistä keskuksista Euroopassa, johtuen osittain sen historiallisesta voima-asemasta mm. Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan ytimessä.

Maa onkin tunnettu historiallisista keisarillisista linnoituksistaan ja palatseistaan, joista kuuluisimpiin kuuluvat Festung Hohensalzburg,Schönbrunnin palatsi, Belvederen palatsi, Burg Hohenwerfen, ja Artstettenin palatsi.

Useat näistä historiallisista rakennuksista ja alueista kuuluvat UNESCO:n maailmanperintölistaan, kuten Salzburgin vanhakaupunki, jonka UNESCO listasi mainiten: “Salzburg on pystynyt säilyttämään poikkeuksellisen rikkaan kaupunkiympäristön joka on kehittynyt aikojen kuluessa aina keskiajalta 1800-luvulle saakka, jolloin kaupunkia hallinnoivat prinssi-arkkipiispat”.

Vanhoistakaupungeista myös Grazin sekä Wienin historialliset keskustat kuuluvat kokonaisuudessaan UNESCO:n ihmiskunnan maailmanperintölistaan.

Itävallan kirkkoarkkitehtuuri on myös jopa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen rikasta, tarjoten varsinkin Roomalais-katolisen uskontokunnan kirkkoperinnettä sellaisten kirkkojen kuin WieninStephansdom avulla.

Yksi erikoisuus Itävallan asemassa arkkitehtuurin osalta ovat sen kuuluisat hautuumaat. Esimerkiksi ainoastaan Wienissä on kaikkiaan viisikymmentä hautuumaata, joista Zentralfriedhof, johon on haudattu kuuluisista säveltäjistä mm. Ludwig van Beethoven, Johannes Brahms, Franz Schubert, ja Johann Strauss nuorempi.

Visuaalisten taiteiden osalta maa tarjoaa rikkaan perinteen usean tyylisuunnan osalta, mutta varsinkin Art Nouveau tyylisuunnan suhteen maa nousi maailman tietoisuuteen sellaisten taiteilijoiden kuin Otto Wagner, Gustav Klimt, Egon Schiele, ja Koloman Moser ansiosta.

Itävallan ruokakulttuurin tuotoksista tunnetaan Suomessakin useita kohokohtia, mukaanlukien suklaiset Sacherkakut ja Strudel leivonnaiset. Maan ruokaperinne onkin antanut suurimmat vaikutteensa muihin ruokakulttuureihin juuri leivonnaisten, makeisten, ja jälkiruokien suhteen, joista monet alkujaan kehitettiin hoviruokina.

Oman lukunsa kuitenkin ruokakulttuurin suhteen saa Wienin keittiö, joka on harvoja ruoka-kulttuureja jotka on nimetty yksittäisen kaupungin suhteen. Wienin keittiöperinteeseen kuuluvia kuuluisia ruokia ovat mm. Wiener schnitzel (Wieninleike), Tafelspitz, ja Beuschel.

Wien antoi maailmalle myös kahvilakulttuurin jota pidetään nykyisemmin yleisimminkin eurooppalaisena kahvilakulttuurina, ja johon kuuluu kiireetön kahvilan sosiaalinen käyttö varsinaisen kahvin nautinnan ohessa.

Itävallan suhteen Wieniläinen kahvilakulttuuri saavutti huippunsa 1800-luvun alussa kun kirjailijat kuten Peter Altenberg, Karl Kraus, Hermann Broch ja Friedrich Torberg päättivät käyttää kahviloita työ-ja tapaamispaikkoinaan, josta alkoi kahviloiden käyttö Euroopassa taiteilijoiden, ajattelijoiden, ja poliittisten hahmojen kohtaamispaikkana.

Urheilukulttuurin suhteen suosittuja lajeja maassa ovat jalkapallo, laskettelu, ja jääkiekko. Maa tunnetaan myös ainoana paikkana maailmassa jossa klassista ratsastustaidetta vielä ylläpidetään, Wienin espanjalaisen ratsastuskoulun toimesta.