Jakob Hurt monumentti Tartto

Jakob Hurt monumentti Tartto on muistomerkki “Viron kansanperinteen kuninkaana” tunnetulle tiedemiehelle, jonka teoksista kuuluisin oli kansanperinteen lauluja sisältänyt “Vana Kannel” (1876) eepos.

Hurtin elämästä löytyy myös kiinteä yhteys Helsinkiin, sillä Tarton yliopistossa suoritetun teologian kandidaatin tutkintonsa jälkeen hän opiskeli filosofian jatkotutkintoa varten Helsingin Yliopistossa, valmistuen vuonna 1886.

Jakob Hurt monumentti Tartto

KUVA: Yleiskuva graniittisesta monumenttista, joka esittää tuolilla istuvaa ja kirjaa kädessään pitävää kielitieteilijä Jakob Hurtia. Patsaan alustasta löytyvät myös Hurtin syntymä-kuolinvuosi (1839-1907).

Hurtin ansioiksi luetaan hänen työnsä vironkielisen opetuksen ja kansallisen tietämyksen edistämiseksi, virolaisen kansanrunouden keruu, sekä kansanperinteen julkaisutoiminnan aloittaminen.

Tässä suhteessa Hurt organisoi 1870-luvulla noin 1400:n vapaaehtoisen joukon, jotka kiersivät lähes jokaisen virolaisen kodin, keräten noin 124 000 sivun verran kansanperinteen tietämystä.

Tästä materiaalista alunperin kuusiosaisena “Monumenta Estoniae Antiquae” sarjana tarkoitettu eepos julkaistiin taloudellisten ongelmien vuoksi vain kaksiosaisena “Vana Kannel” tuotantona, vuosina 1875-76.

Hurt julkaisi myöhemmin kuitenkin myös kolmiosaisen kansanlaulukokoelman, nimeltään “Setukeste Laulud”, periodilla 1894 – 1907.

Näitä ansioita kunnioittavan Jacob Hurt monumentin valmistivat kuvanveistäjä Jaak Soans sekä arkkitehti Rein Tomingas, ja se valmistui nykyiselle paikalleen, Vanemuisen puistoon, vuonna 1994.