Kristjan Jaak Peterson patsas Tartto

Kristjan Jaak Peterson patsas Tartto on Jaak Soansin ja Allan Murdmaan suunnittelema “Kävelevä runoilija” monumentti, yhdelle Viron kuuluisimmista kansallisrunoilijoista.

Patsas, joka valmistui vuonna 1983, on tehty kunnioittamaan Petersonista kerrottua legendaa, jonka mukaan hänen tapanaan oli kävellä Tarton ja Riian, synnyinkaupunkinsa, väliä.

Vuonna 1801 Riiassa syntynyt Peterson opiskeli vuosina 1819–1820 teologian ja filosofian laitoksella Tarton Yliopistolla, ja hänen työnsä, josta 25 runon kokoelma on säilynyt nykypäiviin, vaikutti keskeisesti Viron kielen kehitykseen.

Kristjan Jaak Peterson patsas Tartto

KUVA: Näkymä Toomemäen puistossa, Tarton tuomiokirkon vieressä olevaan monumenttiin, jonka muistokivessä lukee teksti: “Kas siis selle maa keel, Laulutuules ei või, Taevani tõustes üles, Igavikku omale otsida?”, joka on ote Petersonin runosta “Kuu” (suomeksi “Kuukausi”).

Vuonna 1822 tuberkuloosiin kuolleen runoilijan työt olivat pitkään unohdettuina, kunnes ne jälleenlöydettiin Villem Reimanin toimesta Viron Oppineiden Yhteisön (Õpetatud Eesti Selts) arkistoista vuonna 1901.

Hänen työnsä tutkijoista ja maineen luojista keskeisimpiin kuuluu myös Gustav Suits, jonka ansiosta Petersonin runot ja päiväkirja julkistettiin vuonna 1922.

Patsas Petersonille, kunnioittamaan hänen työtään Viron kielen kehityksessä, paljastettiin vuonna 1983, Jaak Soansin ja Allan Murdmaan tekemänä, ja nykyisin Petersonin syntymäpäivää, maaliskuun 14:sta, juhlitaan myös Viron kielen päivänä, kansallisena juhlapäivänä.