Mannerheim patsas Lahti

Mannerheim patsas Lahti on maan ensimmäinen ratsastajapatsas Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista.

Lahtelaisen kuvanveistäjä Veikko Leppäsen tekemä Mannerheim ratsastajapatsas paljastettiin nykyisellä paikallaan vuonna 1959.

Teos oli ensimmäinen Suomessa julkistettu Mannerheim-aiheinen ratsastajapatsas, ja valmistui noin puoli vuotta ennen kuuluisampaa vastaavanlaista patsasta Helsingissä, joka sijaitsee nykyään Kiasman nykytaiteen museon pääsisäänkäynnin edustalla.

Mannerheim patsas Lahti

KUVA: Näkymä Mannerheimin ratsastajapatsaaseen, joka sijaitsee Lahden rautatieaseman asematorin yhteydessä olevalla Marskin aukiolla.

Ensimmäinen julkinen Mannerheim-patsas ylipäätään oli Lauri Leppäsen (fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Leppänen) veistämä pronssinen Mannerheimin patsas Seinäjoella, joka paljastettiin vuonna 1955.

Lahden patsaassa on yhtymäkohta Helsingin patsaaseen, sillä Leppäsen versio osallistui alunperin Helsingin ratsastajapatsashanketta varten järjestettyyn kilpailuun, jonka kuitenkin voitti kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen tekemä ehdotus.

Leppäsen työ arvioitiin kuitenkin taiteilijan kotikaupunkilaisten parissa niin ansioituneeksi, että sen saamiseksi Lahteen perustettiin patsastoimikunta, joka järjesti onnistuneen kansalaiskeräyksen.

Ratsastajapatsasta tehdessään, joka vei kaikkiaan viiden vuoden periodin, Leppänen valmisti myös kasvotutkielman Mannerheimista, ja veisti tätä varten erillisen esittävän rintakuvan.

Tämä rintakuva julkistettiin vuonna 1994 pronssiin valettuna Turun Mannerheiminpuistossa.

Lahden monumentissa kuvattu hevonen on Suomen historian kenties tunnetuin hevonen, Mannerheimin omistama Käthy.

Käthy oli syntynyt vuonna 1932 Ruotsissa, osallistui mustiin verhoiltuna marsalkka Mannerheimin hautajaisiin vuonna 1951, ja kuoli kaksi vuotta myöhemmin, 1953.

Ratsastajapatsaan julkistamistilaisuuteen vuonna 1959 osallistui silloisten arvioiden mukaan noin 20 000 henkilöä, mukana tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen.

Mannerheim monumentin ympäriltä löytyy nykyisin myös muita sotiemme veteraaneja kunnioittavia muistomerkkejä, muistopuita sekä muistolaattoja.