Nähtävyydet Itäsuomi

Nähtävyydet Itäsuomi kohokohtiin kuuluvat Kolin vuoristo, Bomban karjalaiskylä, Pielisen risteily, Puijon torni, sekä Savonlinnan Olavinlinna.

Kolin vuoristo (www.koli.fi) on yksi Suomen kuuluisimmista vuoristo-alueista, ja sen huipuilta näkyvät näkymät, varsinkin Pielisen yli, on lueteltu keskeisiksi Suomen kansallista identiteettiä kuvastaviksi maisemiksi.

Kolin maisemat ovat innoittaneet varsinkin 1800-luvulta lähtien suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita, mm. Jean Sibeliusta, Juhani Ahoa, I. K. Inhaa sekä erityisesti Eero Järnefeltiä.

Kolin erikoispiirteisiin kuuluvat sen koostumus valkoisesta kvartsista, jotka muodostavat paljaita valkoisia kalliopintoja osalle Kolin vaarojen huipuista, tuoden mieleen lumihuippuiset vuoret.

Kesäisin alueella on erittäin suosittuja kävely- ja vaellusreittejä, sekä mahdollisuus mennä köysiradalla vuorta alas tai ylös. Talvisin Koli täyttyy laskettelijoista, Ukko-Kolin ja perheille suunnatun Loma-Kolin rinteillä.

Kolilla toimii myös hotelli, ravintoloita, ja baareja, ja se on kehittynyt merkittäväksi loma-alueeksi Itäisessa Suomessa.

Bomban karjalaiskylä (holidayclubhotels.fi/index.php?id=21) ja sen keskeisin rakennus Bomban talo, on merkittävä Itäsuomalaista karjalaiskulttuuria elävästi esittelevä alue.

Bomban talo on rakennettu perinteiseen karjalaistyyliseen arkkitehtuuriin, jossa suurista ja pyöreistä tasapaksuisista hirsistä on tehty talon runko pitkin sulkanurkin ilman, että rakenteeseen on käytetty yhtään rautanaulaa tai rautaisia sideosia.

Bomban talo on kopio Jegor Bombin rakentamasta vuoden 1855 kuuluisasta karjalaistalosta. Se valmistui 1978, samaan aikaan sitä ympäröivän karjalaista kulttuuria esittelevän karjalaiskylän kanssa.

Bomba on maan suosituin Itäsuomalaista karjalaista kulttuuria esittelevä kulttuurikohde, ja alueella on mahdollisuus mm. asua perinteisessä karjalaistalossa, ruokailla karjalaisia ruokia Bomban talossa, sekä nauttia kesäisin karjalaista elämää esittelevistä esityksistä kesäteatterissa.

Karjalaiskylässä on ravintola, oluttupa, kesäterassi, kesätori, 50 hotellihuonetta, kokous-, näyttely- ja safaritalo Kalevan Hovi (holidayclubspa.com/kokoukset-bomba-en.html), kesäteatteri sekä läheisessä niemessä tsasouna, joka on ortodoksisen rukoushuoneen nimitys Karjalan murteella.

Pielisen risteily (www.pielis-laivat.fi) on monille Itäsuomeen tutustuvalle keskeinen nähtävyys, sillä Pielisen merkitys on ollut alueen kehitykselle olennainen, ja Pielisen näkymät ovat monilta osin ydinosa suomalaista kansallismaisemaa.

Risteily on helppo yhdistää esimerkiksi Kolin käyntiin, sillä autolautta MF Pielinen risteilee maisemiltaan idyllistä 26 km pituista Pielisen osuutta Lieksan ja Kolin välillä.

Lautalla on myös Karelia á la carte- ravintola, jonka avulla voit yhdistää itäsuomalaiset ruokanautinnot maisemien ihailuun. Ravintolassa kannattaa mennä aurinkokannelle, josta on parhaat näkymät ympäröiviin maisemiin.

Puijon torni (www.puijo.com) on yksi merkittävimmistä matkailunähtävyyksistä Itä-Suomen suurimmassa kaupungissa, Kuopiossa.

Torni valmistui vuonna 1963, ja se on korkeudeltaan 75 metriä, ja sen kukkulan laella oleva sijainti antaa sille aseman 224 metriä Kuopion Kallaveden yläpuolella.

Tornin kohokohta, sen näköalatasanteelta näkyvien huikeiden Itäsuomalaisten maisemien, joissa vuorottelevat siniset järvivedet ja vihreät saaret, lisäksi, on tornin pyörivä ravintola, jonka kierros ympäri kestää noin tunnin.

Tornissa toimii ravintolan lisäksi myös kahvio sekä tornin juurella matkamuistomyymälä. Näköalatasanne löytyy tornin ylimmästä kerroksesta.

Tornille on helppo päästä, sillä se sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Ylös torniin pääsee kahdella hissillä, ja halutessasi voit myös kiivetä ylös asti portaita pitkin.

Nähtävyydet Itäsuomi parhaimmistoa on myös Savonlinnan Olavinlinna (www.nba.fi/fi/olavinlinna), josta on myös aikojen kuluessa käytetty nimiä Savon linna sekä Uusilinna, ja se on maailman pohjoisin keskiaikainen kivilinna ja yksi itäisen Suomen tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Linnan rakentamisen aloitti tanskalaissyntyinen ritari Eerik Akselinpoika Tott, ja linnan rakennuksista päälinna valmistui vuonna 1483. Valmistumisensa jälkeen linnan ympärille alkoi kasvaa nopeasti asutuskeskus, ja kaupunkioikeudet Savonlinna sai vuonna 1639.

Valmistuessaan linna oli tuolloisen Ruotsin valtakunnan ja Venäjän rajalla, ja sen merkitys oli huomattava mm. Suuressa Pohjan sodassa, joka alkoi vuonna 1700.

Nykyisin linna toimii ympäri vuoden auki olevana turistikohteena ja linnanmuseona, ja sen suurella linnanpihalla järjestetään jokakesäiset, maailmankuulut Savonlinnan Oopperajuhlat (www.operafestival.fi).