Porin raatihuone

Porin raatihuone on C.L. Engelin suunnittelema uusklassisen arkkitehtuurityylin rakennus vuodelta 1841.

Raatihuone on järjestyksessään toinen raatihuone paikalla, ja aikaisempi, punainen puurakennus, tuhoutui Porin palossa vuonna 1801.

Nykyisen uusklassisen arkkitehtuurityylin raatihuoneen, joka valmistui vuonna 1841, suunnitteli maan historian kansallisarkkitehteihin kuuluva Carl Ludvig Engel.

Porin raatihuone

KUVA: Raatihuone kuvattuna sen edustalla olevasta Raatihuoneenpuistosta.

Satakunnan karhu raatihuone Pori

KUVA: Raatihuoneen edustalta löytyy yksi kaupungin kuuluisimmista patsaista, “Satakunnan Karhu”, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz).

Porin raatihuone julkisivua

KUVA: Empireä eli uusklassismia olevan rakennuksen kohokohtiin kuuluvat sen julkisivun suhteen mm. rakennuksen pyöreäpiirteinen kellotorni sekä neljän pilasterin päätykolmio, josta löytyy Porin kaupungin karhuvaakuna.

Curia Arctopolis Porin raatihuone

KUVA: Päätykolmion alla oleva teksti “CURIA ARCTOPOLIS” on latinaa, suomennettuna “KARHUKAUPUNGIN OIKEUS”, viitaten siihen, että alkuun rakennuksessa sijaitsivat Porin oikeuslaitoksen kokoustilat.

Porin raatihuone kaksi airutta oikeudenmukaisuuden jumalatar

KUVA: Talon katolla olevat J.E. Stenbergin suunnittelemat kolme patsasta kuvaavat kahta airutta (laidoilla) sekä antiikin Rooman lain ja oikeudenmukaisuuden jumalatarta, Justitiaa.

Justitia patsas Porin raatihuone

KUVA: Lähikuva Justitia-patsaasta, joka pitää jumalattaren esitystavalla tyypillisesti vasemmassa kädessään vaakaa (symbolina oikeudenjaolle) ja oikeassa kädessään miekkaa (symbolina lainvalvonnalle).

Raatihuoneenpuisto Satakunnan karhu Pori

KUVA: Raatihuone toimii pohjoisena päätepisteenä Etelä-ja Pohjoispuiston muodostamalle kokonaisuudelle, joista sivuavat myös Itä-ja Länsipuisto. Kuvan näkymä on Satakunnan Karhun kohdalta kohti Cygnaeuksen koulua.

Pohjoispuisto Pori

KUVA: Näkymä takaisin Pohjoispuistosta kohti raatihuoneen rakennusta. Kuvan edustalla oleva Sofia Saaren tekemä rintakuva-patsas vuodelta 2009 esittää Risto Rytiä, Suomen viidettä presidenttiä. Rytillä oli läheiset suhteet Poriin, sillä hän kirjoitti ylioppilaaksi Porin Lyseosta vuonna 1906.

Porin raatihuone suihkulähde Kokemäenjoki

KUVA: Raatihuoneen rakennus nähtynä yli Kokemäenjoen, Kirjurinluodonkärjestä.

Maallista valtaa edustamaan rakennettu talo, joka rakennettiin vuosina 1839-1841, on tehty sokkelikivistä, tiilistä, virolaisesta kattolistakivestä, ja ruotsalaisesta rautatavarasta, kuin myös Öölannin kalkkikivestä ja satakuntalaisesta puusta.

Edustusrakennuksen roolia korottamaan alueeseen suunniteltiin myös keskustan suuntaan avautuva muodollisten puutarhojen Raatihuoneenpuisto, joka toimi aikaisemmin kauppatorina.

Raatihuone toimi Porin kaupungintalona aina vuoteen 1961, jolloin kaupungintalon toiminnot siirrettiin viereiseen, tilavampaan Junneliuksen palatsiin.

Rakennuksen kellarikerroksessa toimii nykyisin ravintola, Raatihuoneen Kellari, ensimmäisessä kerroksessa ovat Porin ja yhteistyökuntien kuluttajaneuvonnan tilat, ja toisessa kerroksessa kokoustilat.