Tampereen tuomiokirkko

Tampereen tuomiokirkko on kaupungin kuuluisin nähtävyys, jonka kohokohtiin kuuluu varsinkin sen sisätiloissa oleva Hugo Simbergin kirkkosalia kiertävä freskomaalaus.

Tuomiokirkko, jota rakennettiin vuosien 1902-1907 välisen ajan, tunnettiin alkuun Johanneksen kirkon nimellä, ennenkuin siitä tuli tuomiokirkko vuonna 1923 Tampereen saatua piispankaupungin aseman.

Kirkon rakentamista varten järjestettiin vuonna 1899 suunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Lars Sonck.

Tampereen tuomiokirkko

KUVA: Näkymä Tuomiokirkon satakunnankadun puoleiselle julkisivulle kirkkoa vierustavasta Tuomiokirkonpuistosta, joka valmistui vuonna 1912 (itse kirkon rakennustyöt loppuivat vuonna 1907). Puiston kohokohtiin kuuluvat sen runsaat, historialliseen tyyliin sommitellut kesäkukkaistutukset, mukana mm. satakunnankadun puoleiseen rinteeseen istutetut unkarinsyreenit.

Tampere tuomiokirkko pääsisäänkäynti

KUVA: Tuomiokirkon pääsisäänkäynti lähikuvassa, joka sijaitsee Tuomiokirkonkadun puoleisella julkisivulla. Kirkkoon pääsee sisään myös sivustojen ovien kautta, mutta vaikuttavimman kokemuksen dramaattisista sisätiloista saa juuri pääsisäänkäyntiä käyttämällä.

Kirkkoa pidetään nykyisin yhtenä Lars Sonckin parhaista teoksista, johon hän haki inspiraatiota, varsinkin sen tornin osalta, Finströmin kirkosta (fi.wikipedia.org/wiki/Finströmin_kirkko), jossa Sonckin isä toimi kirkkoherrana.

Tuomiokirkko, joka valmistui venäjän vallan alaisten ns. sortovuosien (fi.wikipedia.org/wiki/Sortovuodet) aikaan, on tyyliltään suomalaisen kansallisromanttisen arkkitehtuurin yksi merkittävimmistä teoksista, yhdessä mm. Eliel Saarisen suunnitteleman Suomen Kansallismuseonrakennuksen kanssa.

Tampereen pääkirkon asemasta johtuen kirkko toimii usein yhteistamperelaisten, hiippakunnallisten, ja valtakunnallisten jumalanpalvelusten ja kirkkojuhlien tapahtumapaikkana, kuin myös merkittävänä konsertti- ja hääkirkkona.

Istumapaikkoja kirkossa on kaikkiaan noin 2 000.

Arkkitehtuurinsa ohessa kirkko tunnetaan sen sisätilojen taiteellisesta kaunistuksesta, jonka toteuttivat taidemaalarit Hugo Simberg sekä Magnus Enckell.

Teoksista Simberg, joka oli opiskellut taiteellista symboliikkaa vuodesta 1895 Akseli Gallen-Kallelan alaisuudessa, suunnitteli käärmekuvioisen kattomaalauksen, suuren osan lasimaalauksista, kaksi erillistä seinämaalausta (Kuoleman Puutarha ja Haavoittunut enkeli), sekä lehterikaiteen maalauksen, kuin myös saarnatuolin koristelun.

Näistä varsinkin vuonna 1904 valmistunut käärmekuvioinen kattoholviin tehty maalaus aiheutti aiheellaan keskustelua, johtaen jopa vuonna 1946 piispantarkastukseen asti.

Simbergin teoksista keskeisiin kuuluu myös lehterikaiteen maalaus “Köynnöksenkantajat”, joka esittää symbolisesti elämänköynnöstä.

Teoksen symboliikka on luotu käyttäen köynnöksen tummaa vehreyttä sekä punaisia ruusuja, joita kiertää teräväpiikkinen orjantappura, ja köynnöstä kantaa kaksitoista alastonta poikaa, jokainen omalla tavallaan.

Magnus Enckell puolestaan teki vuonna 1906 kirkon suurikokoisen (10m x 4m) alttarifreskon, nimeltään “Ylösnousemus”, joka itse asiassa jäi Enckellin uran ainoaksi freskoksi.

Alttarifreskoon liittyy perinnetieto, jonka mukaan siihen on ikuistettu myös molemmat taiteilijat, Enckell äärimmäiseksi vasemmalle ja Simberg kulkueeseen viittaan kääriytyneenä.

Tuomiokirkko Tampere
Tuomiokirkonkatu
33100 Tampere

Freskoon kuuluu liitännäisenä teoksena myös sen yläpuolella oleva Enckellin toteuttama ikkunan koriste.

Voit tutustua yksityiskohtaisesti kirkon historiaan siitä tehdyn vuonna 1986 julkistetun, Paula Kivisen tekemän “Tampereen Tuomiokirkko” kirjan avulla.