Tarton Tähtitorni

Tarton tähtitorni valmistui vuonna 1810 Toomemägi mäen päälle osaksi vuonna 1802 jälleenavatun Tarton yliopiston toimintaa.

Tarton vanha tähtitorni eli observatorio valmistui vuonna 1810, yliopiston arkkitehdin Johann Wilhelm Krausen, joka suunnitteli myös yliopiston päärakennuksen, suunnitelmien mukaan.

Observatorio, joka edustaa uusklassista arkkitehtuurityyliä, rakennettiin historiallisen piispan palatsin kohdalle, ja sen suunnittelussa käytettiin esikuvina Gothassa, Göttingenissä, sekä Upsalassa olleita tähtitorneja.

Tarton Tähtitorni

KUVA: Osoitteessa Lossi 40 olevan, vuosina 1808-1810 rakennetun tähtitornin rakenteita.

Struven monumentti Tartto

KUVA: Monumentti tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm von Struvelle, johon on kaiverrettu hänen kuolin-ja synnyinvuotensa (1793 – 1864).

Tähtitornin kautta aikain tunnetuin johtaja oli astronomi Friedrich Georg Wilhelm Struve (johtajana 1818-1839), joka tunnetaan kansainvälisestikin kaksoistähtien luetteloinnistaan sekä tähtienvälisen etäisyyden mittaamisen tutkimuksestaan.

Stuven johtamista tutkimustöistä kansainvälisesti mainetta toi varsinkin 40 vuotta kestänyt tutkimustyö Stuven ketjun (fi.wikipedia.org/wiki/Struven_ketju), maapallon koon ja muodon kolmiomittausketjun, löytämiseksi, joka johti läpimurtoihin astronomiassa ja kartoittamistieteessä.

Tarton vanha observatorio
40 Lossi
Tartto 51003
www.obs.ee

Struve hankki johtamiskautenaan Tarttoon myös aikansa suurimman Frauhoferi refraktori-kaukoputkijärjestelmän, vuonna 1825, ja tältä periodilta olevat rakenteelliset ratkaisut ja tornin mekaaniset systeemit ovat säilyneet samassa kunnossa kuin ne olivat 200 vuotta sitten, täysin toimintakykyisinä.

Nykyisin rakennus toimii osana Tarton yliopiston historiallista museota, ja ryhmät voivat tutustua siihen ja tarjolla oleviin planetaario-näytöksiin etukäteen ajan varaamalla.