Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko on Suomen luterilaisen kirkon pääkirkko ja myös yksi vierailluimmista kirkoista maassa.

Tuomiokirkkoa on rakennettu useiden eri periodien aikana, 1200-luvulta, jolloin Turun kaupunki oli kohonnut maan tärkeimmäksi kauppapaikaksi, aina 1800-luvulle saakka.

Tästä syystä kirkon arkkitehtuurista löytyy useita tyylisuuntia, mukaanlukien osia romaanisen, gotiikan, sekä uusgotiikan tyylisuunnan mukaisina.

Turun tuomiokirkko

KUVA: Näkymä tuomiokirkon julkisivuun Unikankareen mäen päällä sen edustalla olevalta Tuomiokirkon aukiolta.

Turun tuomiokirkon torni

KUVA: Kirkon 101 metrin korkeuteen nouseva torni, yksi Turun kuuluisimmista maamerkeistä, kuvattuna aivan rakennuksen pääsisäänkäynnin edestä.

Mikael Agricola patsas Turun tuomiokirkko

KUVA: Tuomiokirkon sivustalta löytyy kuvan patsas Turun piispa Mikael Agricolasta, suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isästä. Vuonna 1952 valmistuneen patsaan on suunnitellut Oskari Jauhiainen (fi.wikipedia.org/wiki/Oskari_Jauhiainen).

Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen taideteos Turku

KUVA: Kirkon viereisestä Tuomiokirkonpuistosta löytyy kuvan pronssinen teos, Jussi Mäntysen “Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen”, vuodelta 1963. Teoksesta on olemassa myös kaksi muuta valosta, joista toinen sijaitsee Turun vanhalla hautausmaalla, ja toinen, “Joutsenet”-niminen valos, Kirjastopuistossa Tampereella.

Tuolloin maassa päätettiin rakentaa Suomen hiippakunnan kivinen pääkirkko aivan kaupungin keskellä olevalle Unikankareen kummulle, jossa aiemmin oli sijainnut vaatimattomampi puinen kirkko.

Ensimmäinen versio tuomiokirkosta valmistui 1200-luvun loppua kohden, ja vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300, jolloin se omistettiin kahdelle suojeluspyhimykselle, Neitsyt Marialle sekä Suomen ensimmäiselle piispalle, Pyhälle Henrikille.

Kirkkoa laajennettiin koko keskiajan läpi, jolloin lisättiin mm. 1400-luvulla kirkon etuosan kahdeksankulmaiset gotiikan tyylisuunnan pilarit.

Keskiajan jälkeen rakennukseen lisätyistä osista tärkeimpiin kuuluu varsinkin kirkon 101 m korkea torni.

Hyvän läpileikkauksen eri rakennusvaiheiden tuomista osista on tarjolla, pohjapiirrustusten kautta, osoitteessa:

www.turunsrk.fi/portal/fi/kirkot/tuomiokirkko/historiaa_lyhyesti/pohjapiirros/

Sisätilojen suhteen kirkon kohokohtiin kuuluu varsinkin sen alttaritaulu, “Kristuksen kirkastuminen”, jonka maalasi vuonna 1836 ruotsalainen Fredrik Westin (sv.wikipedia.org/wiki/Fredrik_Westin).

Kirkon sisältä löytyvän upean uusklassillista tyylisuuntaa olevan alttarirakennelman suunnitteli kansallisarkkitehti C. L. Engel 1830-luvulla.

Sisätiloja ihaillessa kannattaa myös huomata alttarikuorin seiniä ja kattoa koristavat hovimaalari R. W. Ekmanin (fi.wikipedia.org/wiki/R._W._Ekman) tekemät freskot.

Freskoista kenties kuuluisin kuvaa uskonpuhdistaja Mikael Agricolaa ojentamassa kääntämänsä ensimmäisen suomalaisen Uuden testamentin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasalle.

Tuomiokirkon sivukappeleista löytyy useita kansallisesti tärkeiden merkkihenkilöiden hautakiviä ja -muistomerkkejä.

Tuomiokirkkoon on haudattu mm. piispat Hemming ja Maunu II Tavast, Viipurin linnan päällikkö Knut Posse, sekä 1600-luvulla elänyt suomalaisten hakkapeliittain johtaja Torsten Stålhandske.

Kansainvälisesti tunnetuin tuomiokirkon hautamuistomerkeistä on kuningatar Kaarina Maununtyttären, Eerik XIV:n puolison, sarkofagi vuodelta 1613.

Kirkon tiloista, etelälehteriltä, löytyy myös Tuomiokirkkomuseo, jonne sisäänkäynti tapahtuu pääoven tilan yhteydestä. Museo kertoo kirkon historiasta ja sen rakennusvaiheista.

Kirkon ympäristö oli aina ennen vuoden 1827 kaupunkipaloa Turun vanha kaupunkikeskusta, ja läheltä löytyviin muihin Turun nähtävyyksiin kuuluvat mm. Sibelius-museo, Aboa Vetus & Ars Nova museo, sekä Turun pääkirjasto.