Burgersaalkirche Munchen rakennettiin alkujaan roomalais-katolisen Marian miesseurakunnan tapaamispaikaksi vuonna 1710, mutta sitä on käytetty vuodesta 1778 kirkkona.
Kirkko rakennettiin arkkitehti Giovanni Antonio Viscardin suunnitelmien mukaisena, puolalaisperäisen Marian miesseurakunnan (www.mmkbuergersaal.de) tapaamispaikaksi…
…josta rakennuksen virallinen nimi Burgersaal (“Kansalaishalli“) on saanut alkunsa.
Rakennus muutettiin kuitenkin kirkoksi Freisingin piispan, prinssi Ludwig Joseph Freiherr von Weldenin toimesta, vuonna 1778.
KUVA: Burgersaakirche sijaitsee kävelykatukeskustassa, osoitteessa Neuhauser Strasse 14, lähellä toista merkittävää kirkkoa, St. Michaelia.
Kirkko on rakenteeltaan kaksikerroksinen, siten että barokkijulkisivun rakenne vastaa rakennuksen jakoa ylä-ja ala-osiin.
Julkisivu on muutoin varsin yksinkertainen, mutta sen kohokohtana toimiikruunattu Neitsyt Maria patsas, seurakunnan suojelijatar.
Kultainen latinankielinen kirjoitus sisäänkäynnin päällä osoittaa seurakunnan omistautumisen:
DIVI MATRI VIRGINI DEVOTI FILII DD.CC. MONAC. ANNO MDCCX
Suomennettuna:
“Rakennus on omistettu Jumalan neitseelliselle äidille hänen omistautuneilta Munchenin kansalaisiltaan vuonna 1710.”
Ensimmäisen kerroksen krypta muutettiin vasta 1800-luvun alkupuolella rukoustilaksi.
Alakerran alttarilla, kuten julkisivullakin, on neitsyt Marian patsas, puettuna valtikkaan ja 12 tähden kruunuun…
…joka symboloi taivaiden kuningatarta, yhdessä Jeesus-lapsen kanssa. Franz Drexlerin valmistama teos on vuodelta 1925.
Alttarin neitsyt Maria patsaan juurella on kaksi kerubia, joiden käsissä ovat sekä Baijerin että Munchenin vaakunat.
Alttarin etupuolelta löytyy puolestaan hieno kultainen kohokuvateos, joka kuvaa Aatamin ja Eevan karkottamista paratiisista.
Alakerran seiniä kiertää patsaiden kautta kuvattu barokki-teossarja, joka kuvaa Jeesuksen kristinkannon 14:sta vaihetta. Teokset ovat Hans Sprengerin tekemiä vuosilta 1892 – 1898, perustuen Josef Elsnerin alkuperäisiin malleihin.
Yläkerrasta löytyy Burgersaalin Oberkirche (yläkirkko) osio.
Yläkerran kirkkosali muistuttaa muodoltaan ja väreiltään pitkältibarokkipalatsien tanssisaleja.
Kirkkosalin kohokohtana toimii varsinkin sen pääalttari, josta löytyy hopeasta ja kullasta tehty barokkikaiverrusteos (tekijä Andreas Faistenberger, 1710), joka esittää enkeliä ilmoittamassa neitsyt Marialle Jeesuksen inkarnaatiosta.
Teoksen alta löytyy neljä hopeista rintakuvaa, jotka teki muncheniläinen kultaseppä Joseph Frederick Canzler vuonna 1768, esittäen muun muassa…
- Johannes Kastajaa ja
- apostoli Johannesta.
Yläkerroksen kohokohtiin kuuluvat myös sen vuosilta 1710-12 olevat Johann Anton Gumppin tekemät freskotaideteokset, jotka kuvaavat tapahtumia neitsyt Marian elämästä.