Chapelle de la Sorbonne Pariisi kappelin rakennutti kardinaali Richelieu Jacques Lemercierin suunnitelmien pohjalta vuosina 1635-42.
Kun kardinaali Richelieusta tuli Sorbonnen yliopiston rehtori vuonna 1622, yliopiston rakennukset olivat vain kokoelma hajanaisia ja rappeutuvia rakennuksia, jotka olivat ryhmitettyjä aikaisemman alueella olleen vaatimattomamman Sorbonnen kappelin ympärille.
Korjatakseen tilanteen, kardinaali antoi arkkitehti Jacques Lemercierille tehtäväksi vuonna 1626 jälleenrakentaa kokonaisuus yhtenäisemmäksi ja klassiseen tyyliin.
KUVA: Sorbonnen kappeli, joka on kiinteä osa Sorbonnen yliopiston rakennuksia, kuvattuna sen edessä olevalta Place de la Sorbonne aukiolta.
Alkuperäisissä suunnitelmissa ei ollut tarkoituksena rakentaa uutta kappelia, vaan vanhan kappelin tehtävänä oli alunperin toimia keskuspisteenä kahdelle symmetriselle osalle uutta yliopistokokonaisuutta.
Uusi kappeli tuli kuitenkin suunnitelmiin mukaan vielä vuoden 1626 aikana, ja sen rakennuspaikaksi valittiin aikaisempi collège de Calvi (fr.wikipedia.org/wiki/Collège_de_Calvy) rakennus.
Työt yliopistorakennusten suhteen alkoivat vuonna 1627, mutta Richelieu kävi asettamassa peruskiven kappelin työmaalle rakennustöiden aloittamisen merkiksi vasta vuonna 1635.
Työt valmistuivat kardinaalin kuolinvuonna 1642, ja hänen hautajaisiaan vietettiin vielä viimeistelyä vailla olleessa kappelissa.
Arkkitehti Jacques Lemercierin (en.wikipedia.org/wiki/Jacques_Lemercier) suunnittelema kappeli on arkkitehtuuriltaan jatkuvuutta luova ratkaisuissaan renesanssi- ja barokki-ajan arkkitehtuureille.
Ulkoisesti kappelin silmiinpistävimmät piirteet ovat sen massiivinen, elegantti kupolirakennelma, sekä julkisivun, barokkikirkkojen perinteiden mukaiset, kaksi riviä korinttilaisia pylväitä.
Kappelin julkisivusta löytyy neljä upeaa patsasta, joista yllä vasemmalla oleva teos on pyhimys Tuomas Akvinolainen (fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Akvinolainen), oikealla ylhäällä Petrus Lombardus (fi.wikipedia.org/wiki/Petrus_Lombardus), oikealla alhaalla Jacques Bénigne Bossuet (fi.wikipedia.org/wiki/Jacques_Bénigne_Bossuet), vasemmalla alhaalla Jean Gerson (en.wikipedia.org/wiki/Jean_Gerson).
Rakennuksen julkisivut on eri Rooman rakennusten inspiroimana, joista Place de la Sorbonnen barokki-julkisivun inspiraation lähde oli varsinkin Rooman Chiesa del Gesù (en.wikipedia.org/wiki/Church_of_the_Gesu) kirkko, kun taas sen sisäpihan puolisen julkisivun inspiraatio oli Rooman Panthéonin (fi.wikipedia.org/wiki/Pantheon_(Rooma)) rakennelmista kolumneineen.
Chapella de la Sorbonne Pariisi kappelia pidetään yleisesti yhtenä Ranskalaisen klassisen arkkitehtuurin mestaritöistä.
Sisätilojen suhteen kohokohtia ovat esimerkiksi sen kaksi sisääntuloja vastapäätä olevaa alttaria, joista monumentaalinen alttari on omistettu kardinaali Richelieulle.
Kirkon sisätilojen koristelussa on käytetty pelkistettyä tyyliä, jossa maalausteokset on rajoitettu kirkon alttaritöihin ja holvi-osioon.