Espanjan joet koostuvat yhteensä noin 1800:sta joesta ja virrasta maan rajojen sisällä, joista vain 90 jokea on pidempiä kuin 96 km kooltaan.
Tagus joki on puolestaan pisin, 960 kilometrin pituudellaan.
Enemmistön muodostavat lyhyet joet kantavat tyypillisesti vähäisiä määriä vettä epäsäännöllisin ajoin, ja ne ovat usein kausiluontoisesti myös kuivia jokia.
Merkittävistä joista suurin osa saa alkunsa vuorilta laskeutuen kohti keskus Meseta aluetta, virraten tasangon yli, länttä, Portugalia, ja Atlantin valtamerta kohti.
Poikkeuksen tähän muodostaa virtaukseltaan suurin joki, Ebro, joka virtaa itää ja Välimerta kohti.
Merkittäviin jokiin jotka virtaavat kohti länttä läpi Meseta keskuksen kuuluvat Duero, Tagus, Guadiana, sekä Guadalquivir.
Näistä Rio Guadalquivir on yksi merkittävimpiin kuuluva joki Espanjassa sen vuoksi, että se kastelee maataloustuotannolle merkittävän laakso-alueen, luoden rikkaan maatalous-alueen. Joki tekee myös Sevillan kaupungista ainoan sisämaan sataman, josta pääsee valtamerelle saakka.
Nimi Guadalquivir tulee Arabian kielestä, lauseen “Wadi al-Kabir” tarkoittaessa “suurta jokea”.
Guadilquivarin tasanko aina Sevillasta rannalle saakka on lähes kokonaisuudessaan tasaista aluetta. Sevillan kaupunki itsessään on vain 9 metriä merenpinnan yläpuolella, vaikka se on noin 100 km rannikosta.
Yhteensä Espanjassa on laskettu olevan noin 172 888 km luonnollisia vesiväyliä, joista monet ovat kuitenkin kuivia suuren osan vuodesta.
Vesistöjen virtaus maassa on täysin riippuvainen erilaisista ilmastoista joita kullakin alueella esiintyy.
Joillakin alueilla, joilla esiintyy Atlantin ilmasto suurine sademäärineen, sateet tulevat kohtuullisen tasaisesti vuoden läpi. Nämä alueet muodostavat noin 10 prosenttia maan alueesta, ja niitä kutsutaan kostean ilmaston-alan Espanjaksi.
Suuren osan muusta maasta suhteen sateet tulevat huomattavasti periodisimpina, ja näitä alueita kutsutaan yleisemmin kuivan ilmaston-alan Espanjaksi.
Vuoristo-ilmasto tarjoaa kuitenkin suhteellisesti paljon sadetta läpi vuoden, josta suuri osa löytää tiensä kuivan ilmaston alan alueille jokien kautta, toimien merkittävänä vedenlähteenä maalle.