Espanjan lippu koostuu kolmesta horisontaalisesta raidasta: punaisesta, keltaisesta, sekä punaisesta, joista keltainen raita on kaksi kertaa kunkin punaisen raidan kokoinen.
Nykyisen lipun alkuperä on vuoden 1785 Espanjan laivaston, Pabellón de la Marina de Guerra, käyttämässä ja kuningas Kaarle III:n henkilökohtaisesti valitsemassa lipussa, jonka kuningas valitsi 12 erilaisesta designista jotka Antonio Valdés y Bazán oli suunnitellut.
Kuva: Espanjan lippu.
Lipun, (Bandera de España espanjan kielellä), muoto on määritelty maan perustuslaissa joka on vuodelta 1978.
Lipun väriteemat pysyivät alkuperäisessä muodossa läpi 1700, 1800, ja 1900 lukujen, ja ainoa poikkeus tähän oli Toisen Espanjan Tasavallan periodi (1931–1939), ainoiden muutosten ollen lipussa olevan vaakunan suhteen.
Kun Kaarle III:sta tuli Espanjan kuningas, hän havaitsi että Euroopan valtiot käyttivät lippuja, jotka käyttivät paljon valkoista väriä, ja kun nämä maat olivat usein sodassa keskenään, sekaannuksia sattui varsinkin merellä, kun lippujen perusteella ei pystynyt erottamaan, oliko kyseessä vihollisalus vai oma, ennen kuin aivan viime hetkellä.
Tästä syystä hän antoi merivoimien ministerilleen tehtäväksi kehitellä useampia mallilippuja, joiden näkyvyys meriolosuhteissa soveltui pitkillekin välimatkoille.
Lipun värien valinnan pohjalla on niiden hyvän näkyvyyden lisäksi Aragonin kuninkaan vaakunan teemat.
Myös Katalonialaiset laivat käyttivät lipuissaan jo Keskiajalla lippua, jossa meni punaisia raitoja yli keltaisen taustan.
Tämä saattoi olla myös osittain lipun väriteemojen valinnan taustalla, koska Katalonian laivasto hallitsi suurta osaa Välimerestä, ja Kaarle III, joka toimi Napolin kuningaskunnan hallitsijana ennen Espanjan kuninkuutta, oli hyvin tietoinen näiden värien keskeisestä roolista Euroopan valtataistelussa.
Lippua voidaan Espanjan lakien mukaan käyttää vain horisontaaliseen liputukseen julkisista rakennuksista, yksityisistä kodeista, yritysten toimipaikoista, laivoista, kylien aukioilla, tai virallisten seremonioiden aikaan.
Vaikka sääntöjen mukaan lippua tulisi liputtaa aurinnoususta auringonlaskuun, mutta Espanjan julkiset virastorakennukset kotimaassa ja ulkomaiset edustustot pitävät liputusta 24-tuntia vuorokaudessa, jolloin lipun tulee olla yöaikaan oikealla tavalla valaistu.
Lipun tulee myös olla virallisten standardien mukainen, eikä se saa olla viallinen tai likainen millään tavalla.
Surunlipusta varten lippua tulee käyttää jommallakummalla tarjolla olevista tavoista.
Ensinnäkin, puolitangossa liputus tapahtuu siten, että lippu nostetaan ensin lipputangon huipulle, josta se lasketaan 1/3 tasolle alemmas.
Toinen surunliputus tapa on kiinnittää musta nauha lippuun joka on pysyvästi kiinnitettynä lipputankoon.
Nauha itsessään on 10 cm leveä ja kiinnitetty mastoon siten että nauhan päät yltävät lipun pohjaan saakka.
Hautajaisseremonian aikana lippua saatetaan käyttää peittämään julkisen hallinnon virkamiesten, sotilaiden, tai presidentin erikseen osoittamien henkilöiden arkkuja. Nämä liput taitellaan myöhemmin ja annetaan edesmenneen lähimmälle perilliselle.
Kun Espanjan lippua liputetaan muiden lippujen kanssa, oikea järjestys lipuille on: kansallinen lippu, muiden maiden liput, EU:n lippu, kansainvälisten ei-julkisten organisaatioiden liput, sotilasliput ja julkishallinnon liput, itsehallinnollisten yhteisöjen liput, kaupunkien liput, ja muut liput.
Kun muiden maiden lippuja liputetaan Espanjan lipun ohella, liput järjestetään niiden edustamien maiden espanjankielisten nimien mukaan, johon poikkeuksen voivat luoda kongressit tai muut tapaamiset, jotka vaativat erilaista liputusjärjestystä.