Espanjan uskontoelämä on keskittynyt roomalais-katolisen uskonnon ympärille, joka on maan suurin Kristinuskon uskontokunta.
Vuoden 2009 Centro de Investigaciones Sociológicas (www.cis.es) organisaation tekemän tutkimuksen mukaan noin 76% Espanjalaisista identifioi itsensä katoliseksi, 2% muiden uskontokuntien mukaan, ja 20% ei tunnusta mitään uskontoa.
Saman tutkimuksen mukaan 58% käy kirkossa harvoin tai ei koskaan, 17% käy kirkossa muutaman kerran vuodessa, 9% muutaman kerran kuukaudessa, ja 15% joka sunnuntaina tai usemman kerran viikossa.
VIDEO: Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitin (fi.wikipedia.org/wiki/Pyhän_Jaakobin_pyhiinvaellusreitti), joka päättyy espanjalaiseen Santiago de Compostelan kaupunkiin, esittely.
Espanjan uskonnollisen elämän muotoon on 90-luvulta vaikuttanut varsinkin maahanmuutto, joka on tuonut maahan lisääntyvässä määrin varsinkin muslimeja, joita maassa on yhteensä noin 1 miljoona.
Uskontokunta onkin Espanjan toiseksi suurin uskontokunta noin 2,5% osuudellaan.
Muista uskontokunnista Hinduja ja Sikhejä on alle 0,3%. ja muihin tärkeisiin uskontokuntiin maassa kuuluvat Buddhismi, Bahá’í uskonto, sekä Juutalaisuus, joiden määrä on kuitenkin alle 1 prosentti maan väestöstä, mutta joiden lukumäärä on merkittävä alueellisesti varsinkin Barcelonassa, Madridissa ja Murciassa.
Maahanmuutto on vaikuttanut myös katolisen uskontoon maassa erityisesti Latinalaisesta Amerikasta tulleen muuttoväestön myötä, joka on tuonut maahan paljon hartaita katolilaisuuden uskonnon jäseniä.
Espanjan uskonto ja uskonnollinen elämä on historiallisesti ollut sekä katolisen että muslimi uskontojen vaikutuksen muotoilemaa.
Suurin osa Iberian niemimaasta tuli Kristinuskon piiriin kun alue oli vielä osa antiikin Rooman valtakuntaa, ja Kristinuskon hallinta alueella jatkui aina vuoteen 711, jolloin arabialainen valloittajajoukko voitti Visigoottien kuninkaan Rodericin Guadaleten taistelussa.
Jo vuonna 718 muslimit hallitsivat jo koko niemimaata, ja tämä hallinta jatkui aina vuoteen 1492 saakka.
Keskiajalla Espanja näki hitaan maan palautumisen Kristinuskon alaisuuteen ns. “Reconquistan”, eli jälleenvalloituksen myötä. Reconquistaa seurasi uskonnonpuhdistuksen aika, joka kesti aina 1830-luvulle saakka.
Kristinuskon palauduttua maan valtauskonnoksi, Espanja myös levitti sitä muualle, kuten Filippiineille sekä uuteen maailmaan.
Katolilaisuudesta tuli Espanjan valtiollinen uskonto vuonna 1851, kun maa solmi konkordaatin (fi.wikipedia.org/wiki/Konkordaatti) Vatikaanivaltion kanssa, mutta tämä sopimus purettiin vuonna 1931.
Francisco Francon valtakausi maan johdossa palautti suuren osan kirkon valtiollisista oikeuksista, ja siitä tuli maan ainoa virallinen uskonto, ja tämä järjestely virallistettiin vuoden 1953 uudella konkordaatilla Vatikaanin kanssa.
Francon valtakauden jälkeen, vuonna 1978, Espanjan perustuslakia muutettiin siten, että alue tuli uskonnonvapauden piiriin, ja katolilaisuuden asemaa alettiin purkaa valtion virallisena uskontona.
Uskonnollisista yhteisöistä Espanjaan liitetään usein myös Opus Dei (suomeksi Jumalan työ), joka on maallinen uskonnollinen yhteisö, jonka perusti vuonna 1928 espanjalainen pappi Jose Maria Escriva de Balaguer y Albas.