Fontaine Saint Michel Pariisi

Fontaine Saint Michel Pariisi on riemukaaren muotoon tehty monumentaalinen suihkulähde Latin Quartier kaupunginosassa, esittäen teemana hyvän voittoa pahasta.

Fontaine Saint-Michel rakennettiin vuosina 1858-1860 Ranskan toisen keisarikunnan aikana arkkitehti Gabriel Davioudin suunnitelman pohjalta, osana paroni Haussmannin projektia Pariisin jälleenrakentamisesta.

Tarve monumentaaliselle suihkulähteelle tuli, kun Haussmannin suunnitelmien pohjalta tehty nykyinen Boulevard Saint-Michel valmistui vuonna 1855, jättäen suuren tyhjän tilan place Pont-Saint-Michel aukion kohdalle.

Fontaine Saint Michel Paris France

KUVA: Fontaine Saint-Michel kuvattuna sen edustalla olevalta Place Saint-Michel aukiolta. Suihkulähteen julkisivu muodostuu neljästä horisontaalisesta, riemukaari kokonaisuuden muotoon tehdystä tasosta. Pylväiden päällä olevat neljä pronssipatsasta ovat vertaiskuvallisia teoksia kardinaalihyveistä käytännöllinen viisaus, mielenlujuus, oikeamielisyys, sekä kohtuullisuus.

Saint Michel terrassant le diable Paris France

KUVA: Riemukaaren keskusteos, nimeltään “Saint Michel terrassant le Diable”, eli “Pyhä Mikael tappaa paholaisen”, vuodelta 1858, on Francisque Duretin tekemä.

Chimere ailee Paris FranceKUVA: Suihkulähteen reunoja koristavat kuvan siivelliset leijona-lohikäärme khimaira (fi.wikipedia.org/wiki/Khimaira) patsaat, jotka on tehnyt Henri-Alfred Jacquemart.

Haussmann pyysikin arkkitehti Gabriel Davioudia laatimaan soveltuvan suunnitelman tilan käytöstä suihkulähteenä.

Kaupunginosan paikallishallinnon pyynnöstä suihkulähde sijoitettiin talonpäädyn julkisivuun, boulevard Saint-Michelin ja Saint-André des Arts katujen kulmaan.

Suihkulähteen uusklassisessa arkkitehtuurissa käytettiin riemukaaren muotoja alla olevan “hyvän voitto pahasta” teeman korostamiseksi, jonka alleviivaa keskusteos, jossa arkkienkeli Mikael (fi.wikipedia.org/wiki/Arkkienkeli_Mikael) kukistaa paholaisen jalkoihinsa.

Tosin alkuperäisessä, vuodelta 1856 olevassa suunnitelmassa keskuspatsaana oli naishahmoinen “Rauha” patsas, joka korvattiin vielä vuoden 1858 suunnitelmassa Napoleon Bonaparte patsaalla, ennenkuin yhtämielisyys löytyi nykyisen, vuonna 1860 valmistuneen, version asettamisesta suihkulähteen keskus-syvänteeseen.

Suihkulähteen suunnittelussa on otettu inspiraatiota varsinkinLuxemburgin puistossa olevasta Medici suihkulähteestä, josta myös löytyy keskussyvennys ja neljä korinttilaista pylvästä sen raameina.