Hämeen linna on yksi tärkeimmistä Suomessa olevista keskiaikaisista kuninkaallisista linnoista.
Hämeen linnan perustajana pidetään Birger-jaarlia, vuoden 1249 paikkeilla, varsinaisten leirikastellin rakennustöiden keskittyen 1300-luvun alkuun.
Alkuperäistä leirikastellia laajennettiin harmaakivilinnaksi 1300-luvun aikana, ja rakennusta jälleenrakennettiin ja laajennettiin useaan otteeseen tiilirakentamisen kautta seuranneiden vuosisatojen aikana.
Laajennusten myötä linnoitukseen tulivat muun muassa…
- kulmatornit, jotka lisättiin linnaan periodilla 1480-1520,
- vallituskehä 1700-luvun lopulla vallinneiden uusien linnoitusrakentamisen periaatteiden mukaisena, ja
- 1700-luvulla linnaan lisättiin myös sen kolmas kerros.
KUVA: Näkymä linnan rakennuksiin Vanajaveden rannalta. Linnoitusta on rakennettu aina Birger Jaarlin 1200-luvun puolivälissä tekemän ristiretken jälkeiseltä periodilta kruunun tukikohdaksi, ja keskiaikaiselle periodille tyypilliseen rakennustyyliin linna sijaitsee korotetulla asemalla suorakulmaisen ympärysmuurin ympäröimänä.
KUVA: Kuvassa näkyy osa 1700-luvulla linnaan lisätystä bastioni-järjestelmän (fi.wikipedia.org/wiki/Bastioni) mukaisesta vallituskehästä ja vallihaudasta.
KUVA: Vanajajoen vedellä täytettyä vallihautaa lähikuvassa.
KUVA: Vallihaudan yli menevä puinen silta.
KUVA: Sillan kohdalla oleva kävelyväylä vie sekä linnan päärakennukselle, että sen vieressä oleville, erillisissä rakennuksissa oleville Vankilamuseolle jaHämeenlinnan kaupungin historialliselle museolle.
KUVA: Näkymä linnoituksen kruununleipomon ja lipunmyynnin sisältäviin rakennelmiin Kustaa III Kadun sisäänkäynniltä.
KUVA: Sisäänkäyntiportti linnan alueelle. Keskellä näkyvä katu on keskustan suunnalta linnalle tuleva Kustaa III katu.
KUVA: Sisäänkäynnin yhteydestä löytyy kuvan alueen kartta. Kartassa oleva numerointi on 1) Hämeen linna, 2) Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, 3) Vankilamuseo, sekä 4) Tykistömuseo.
KUVA: Linnan sisäpihaa. Kuvassa oikealla puolella oleva rakennus pitää sisällään linnan toimistot, lipunmyynnin, sekä museokaupan.
KUVA: Kruununleipomon rakennuksen julkisivua linnan sisäpihalta nähtynä. Kruununleipomossa järjestetään vuosittain mm. Pääsiäiäismarkkinat, jolloin noin viitisenkymmentä käsityöläistä ja kotileipuria myy tuotteitaan tiloissa.
KUVA: Linnoituksen kulmasta löytyvä tykkitorni, joka lisättiin rakennuskompleksiin periodilla 1480-1520.
KUVA: Näkymä tykkitornilta linnan puolustusmuuriin sekä Vanhankaupunginlahti osaan Vanajavettä.
KUVA: Päälinna, jonka keskellä näkyy linnan pääsisäänkäynti, joka johtaa kaivohuoneen kautta linnan sisäpihalle.
KUVA: Päälinnan sisäpihaa, josta löytyvät sisäänkäynnit mm. linnantupaan, asuinhuoneisiin, sekä kappeliiin.
KUVA: Päälinnan itäinen torni, jonka toisesta kerroksesta löytyy linnan asuinhuone, ja kolmannesta näyttelytiloja.
KUVA: Näkymä päälinnan etelätornista kohti linnanpuistoa. Puisto oli ensi kertaa suunnitelmissa linnoitustoimen päällikön Axel Magnus Arbinin asemakaavassa vuonna 1777, mutta puistoa alettiin rakentaa vasta vuodesta 1968 eteenpäin.
KUVA: Päälinnan kolmas, näyttelyihin varattu kerros tarjoaa upeat näkymät eri puolille ympäröivää Hämeenlinnaa, mukaanlukien kuvan näkymän viereiseen tykistömuseoon.
Päälinna avattiin museokäyttöön vuonna 1979, ja nykyään paikka toimii Museoviraston alaisena museona, jonka tilat ovat tarjolla myös yksityisiä vuokrauksia varten.
- tykkitorni,
- Pohjoinen kehämuurirakennus näyttelyineen,
- linnan kappeli (päälinnan 1. kerros),
- Kuninkaansali (päälinnan 2. kerros), sekä
- päälinnan kolmas, näyttelytila-käyttöön varattu kerros kokonaisuudessaan.
Linnan ympäristössä sijaitsevat myös Vankilamuseo, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, sekä Suomen tykistömuseo, joiden tutustumiseen voi ostaa yhteislipun.