Hämeenlinnan kirkko on vuonna 1798 valmistunut, kuningas Kustaa III:nen hoviarkkitehdin, Louis Jean Desperezin, suunnittelema kustavilaisen klassismin arkkitehtuurityylin kirkko.
Tarve kirkolle tuli, kun Hämeenlinnan kaupungin siirtämisestä Hämeen linnan kupeelta nykyiselle paikalleen päätettiin vuonna 1777.
Kuningas Kustaa III määräsi hoviarkkitehtinsä Louis Jean Desprezin tekemään kirkon piirustukset, joiden esikuvana tuli olla Kustaa III:n ihailema Rooman Pantheon.
KUVA: Kirkon julkisivua kuvattuna Hämeenlinnan torilta. Kuvan portaat vievät toripuisto-osaan aluetta, yhteen idyllisimmistä levähdyspaikoista kesäisessä Hämeenlinnan kaupungissa.
KUVA: Toripuiston suihkulähde ja kirkon julkisivua. Kirkon sisäänkäynnin yläpuolella olevat numerot ovat “1798”, eli rakennuksen valmistumisvuosi.
Vuonna 1798 valmistunut tiilinen, valkoiseksi rapattu kirkko, Hämeenlinnan vanhin jäljelläoleva rakennus, oli alunperin myös sisätiloiltaan klassisia, antiikin amfiteatterin muotoja käyttävä.
Kirkkoa on kuitenkin jälleenrakennettu sen valmistumisen jälkeen useampaankin kertaan, kuten vuonna 1837, jolloin kirkkoon lisättiin tuolloin senaatin intendentinkonttorissa suunniteltu torni.
Toinen merkittävä jälleenrakennusperiodi tapahtui 1890-luvun alussa, kun kirkko muutettiin pyörökirkosta Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaiseksi ristikirkoksi.
Kirkon parhaimpiin yksityiskohtiin kuuluvat sen julkisivun päätykolmio ja kaksi doorilaista pylvästä, sekä sisätiloista löytyvä Alexandra Frosterus-Såltinin (fi.wikipedia.org/wiki/Alexandra_Frosterus-Såltin) maalaama, vuodelta 1892 oleva alttaritaulu “Vapahtajan ilmestyminen Maria Magdaleenalle pääsiäisaamuna”.