Hämeenlinnan taidemuseo

Hämeenlinnan taidemuseo toimii C. L. Engelin suunnittelemassa vanhassa viljamakasiinissa, ja tarjoaa kaikkiaan yli 5 000:nen teoksen kokoelman.

Taidemuseo toimii viidessä eri rakennuksessa, joista päärakennuksen roolissa on Carl Ludvig Engelin suunnittelema makasiini vuodelta 1838.

Engel-rakennus on toiminut taidemuseon tilana vuodesta 1952 lähtien, ja nykyisin siellä sijaitsevat museon klassiset kokoelmat sekä vaihtuvat näyttelyt.

KUVA: Taidemuseon Engel-päärakennus, kuvattuna rakennuksen vierestä menevän Viipurintien yli.

KUVA: Engel-rakennuksen portaiden yhteydestä löytyy Aukusti Veuron tekemä pronssinen “Vasikanjuottaja” patsas, joka julkistettiin vuonna 1954. Teos, Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen julkinen veistos, on kunnianosoitus maaseudun naisten työlle erityisesti karjanhoidon parissa.

KUVA: Taidemuseon Lohrmann-rakennus ja sen edustalta löytyvä Pekka Kauhasen teos “Huojuva askel” vuodelta 1990.

KUVA: Museon vierestä löytyy kuvan idyllinen Pinellapuisto, joka on hyvä paikka levähtää Vanajaveden äärellä maisemista nauttien.

Päärakennuksen ohella taidemuseon näyttelytiloihin (nykytaiteen osalta) kuuluu myös vuodelta 1852 oleva punatiilinen Lohrmannin makasiini, jonka on suunnitellut kaupunginarkkitehti Ernst Lohrmann.

Taidemuseon kokoelma sai alkunsa Viipurin taidemuseon evakuoidusta kokoelmasta, joka jaettiin sodan jälkeen Hämeenlinnan ja Lahden taidemuseoiden kesken.

Kokoelmaa on täydennetty etenkin lahjoitusten kautta vuosien varrella siten, että nykyisin kokoelma koostuu yli 5 000:sta teoksesta.

Hämeenlinna – Taidemuseo
Viipurintie 2
13200 Hämeenlinna
www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Taidemuseo/

Kokoelman kohokohtiin kuuluvat mm. Albert Edelfeltin “Larin Paraske” (1893), Hugo Simbergin “Ruusunpoimija” eli “Elämän seppelettä kantava poika”, (1905), ja Akseli Gallen-Kallelan “Väinämöisen lähtö” (1896-1906).

Museoon tutustuu sen pysyvien ja vaihtuvien näyttelyiden osalta vuosittain noin 40 000–50 000 kävijää.