Hämeenlinnan tori

Hämeenlinnan tori on 1780-luvulta kaupungin keskustassa toiminut markkinapaikka, jota ympäröivät useat kaupungin tärkeimpiin kuuluvista rakennuksista.

Torin paikka määräytyi vuoden 1780 Hämeenlinnan ensimmäisessa asemakaavassa, ja 1900-luvun alkuun tori oli hiekkapintaista aluetta.

Hämeenlinnassa syntyneelle arkkitehti Armas Lindgrenille (fi.wikipedia.org/wiki/Armas_Lindgren) annettiin vuonna 1908 tehtäväksi uudelleensuunnitella tori, korostamaan paikan kauppa- ja edustusaukion tehtäviä.

Hämeenlinnan tori

KUVA: Näkymä torikauppiaisiin alatorin puoleisessa osassa aukiota.

Larin Kyösti toripuisto Hämeenlinna

KUVA: Ylätorin toripuistossa, Raatihuoneenkatu 13:n kohdalla, oleva Mikko Hovin tekemä patsas runoilija Larin-Kyöstistä, vuodelta 1962.

Paavo Cajander patsas Hämeenlinna

KUVA: Ylätorilla Hallituskatu 14:n kohdalla oleva toinen merkittävä teos, näköispatsas runoilija Paavo Cajanderista, vuodelta 1933, jonka on tehnyt Alpo Sailo. Pronssinen patsas jalustoineen edustaa antiikin roomalaista tyyliä.

Lindgren jakoi suunnitelmassaan torin nykyiseen kahteen toiminnalliseen kokonaisuuteen, jossa ylätori Hämeenlinnan kirkkoineen toimii puistona ja edustusaukiona, kun taas alatori myyntikojuineen toimii kauppapaikkana.

Alatoriin tuli tuolloin mukulakiveys alusta, ja ylätoriin lisättiin toripuisto (vuonna 1911), jonka suunnittelun inspiraationa käytettiin etenkin barokin ajan puistoarkkitehtuuria, mm. Versaillesin linnan puistoa.

Lisäksi torille tuli paviljonkeja, joista löytyy nykyisin pienimuotoista yritystoimintaa torikauppiaiden ohella.

Tori toimii kerran kuukaudessa suurempien torimarkkinoiden pitopaikkana, jossa voi ostaa mm. kuuluisia Viipurinrinkeleitä (fi.wikipedia.org/wiki/Viipurinrinkeli). Kesä-sesongin aikana avoinna on myös iltatori.


Aukiota reunustaviin merkittäviin Hämeenlinnan nähtävyyksiin kuuluvat Hämeenlinnan kirkon ohella myös Raatihuoneenkatu kävelykatu (paikallisesti “Reska”), Piparkakkutalo, sekä Raatihuone.