Hämeenpuisto Tampere on Carl Ludvig Engelin vuonna 1830 suunnittelema esplanadityyppinen, kaupungin keskeisin puisto-alue.
Puiston suunnitteli vuonna 1830 Tampereen kaupunkikuvaan, keskustan länsipuolelle, saksalaissyntyinen C.L. Engel, joka on yksi Suomen historian merkittävimmistä arkkitehdeistä.
Puistoväylä rakennettiin yli kilometrin pituiseksi esplanadityyppiseksi väyläksi, ja sen nimi olikin alkujaan “Esplanadi”. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1936.
KUVA: Näkymä Hämeenpuistoon, Raili ja Reima Pietilän suunnittelemanTampereen pääkirjasto “Metson” kohdalla olevalta aukiolta, jonka keskeltä löytyy siihen vuonna 1997 lisätty vesiaihe, jossa graniittipallo pyörii ohuen vesipatjan päällä.
KUVA: Hämeenpuiston yksi kohokohdista on Hämeenkadun päädyssä,Aleksanterin kirkon edessä oleva Victor Janssonin tekemä Tampereen vapaudenpatsas vuodelta 1921.
KUVA: Esplanadityyppinen, leveä, yli kilometrin pituinen puistoväylä tarjoaa penkkejä varrellaan, vaikkapa puiston patsaiden ja näköalojen ihailua varten.
KUVA: Vapaudenpatsaan ohella vaikuttaviin patsaisiin puistossa kuuluu Lauri Leppäsen mustasta graniitista tekemä Minna Canthin patsas vuodelta 1951. Patsaan taustana olevassa paadessa on takana kohokuvateos, joka esittää dramaattista kohtausta Canthin vuonna 1895 ilmestyneestä näytelmästä Anna-Liisa. Veistos sijaitsee lähelle Puutarhakatua, jonka varrella sijaitsi aikanaan Minna Canthin syntymäkoti.
KUVA: Hämeenpuisto päättyy pohjois-päädyssään kuvan dramaattiseen Tammerkoskea kuvaavaan Näsinpuiston suihkulähteeseen. Kuvauspaikan vierestä löytyy penkkien lisäksi myös perheille lasten leikkipaikka.
KUVA: Näkymä Näsinpuiston suihkulähteen “Pohjanneito” patsaan vierestä kohti Hämeenpuiston pohjoispäätyä.
Hämeenpuisto kulkee pitkin Tampereen ydinkeskustan länsilaitaa aina Eteläpuistosta Näsinpuistoon saakka.
Väylän varrelta löytyy useita Tampereen merkittävimmistä rakennuksista ja nähtävyyksistä, mukaanlukien pääkirjasto Metso, Aleksanterin kirkko, Tampereen Työväen Teatteri, sekä Tampereen vapaudenpatsas.
Oman nähtävyytensä puistossa muodostavat sen upeat, kävelyreittiä reunustavat puut, joista ensimmäiset istutettiin 1870-luvun lopulla, ja kunnianhimoinen puiston rakentaminen jatkui tältä osin aina vuoteen 1909 saakka.
Luonnollisen levähdyspaikan puistossa muodostaa pääkirjasto Metson kohdalla oleva aukio, sillä sieltä löytyy kesäisin kahvila-terassin lisäksi myös jäätelökioski.