Havis Amanda Helsinki

Havis Amanda Helsinki patsas on Helsingin monista patsaista kenties kuuluisin, ja toimii joka vappu juhlinnan keskipisteenä.

Havis Amanda esittää patsaana alastonta naista, merenneitoa, jota ympäröivät vettä suihkuttavat kalat sekä merileijonat.

Tekijänsä Ville Vallgrenin mukaan teos on tarkoitettu esittämään Helsingin jälleensyntymää, joka oli aiheena ajankohtainen teoksen valmistumisen aikaan, vuonna 1906.

Teos julkistettiin nykypaikallaan markkina-aukiolla Kaartinkaupungin kaupunginosassa Helsinkiä kaksi vuotta teoksen valmistumisen jälkeen vuonna 1908.

Havis Amanda patsas

KUVA: Havis Amanda ja sitä ympäröivät merileijonapatsaat nähtynä Etelä-Esplanadin ja Unioninkadun kulmalta. Taustalla näkyvät pressut ovat kauppatoriin kuuluvien myyntikojujen materiaalia.

Teos kuuluu Vallgrenin Pariisin vuosien Art Nouveau teoksiin, ja se on valettu pronssiin ja suihkulähde, joka on Eliel Saarisen suunnittelema, jolla se sijaitsee, on tehty graniitista.

Patsas on 194 senttimetriä korkea, ja jalustansa kanssa patsas kohoaa viiden metrin korkeuteen.

Vallgren itse kutsui patsasta “Merenneito” nimellä, mutta suomenruotsalainen lehdistö jälleennimesi artikkeleissaan sen Havis Amandaksi.

Patsas tulee maan tv-ruutuihin joka vuonna vapun aikaan, kun Havis Amanda lakitetaan ylioppilaslakilla. Ensimmäisen kerran lakitus tapahtui perimätiedon mukaan vuonna 1909, ja 1951 lakittaminen tapahtumana virallistettiin.

Lakittamisen tradition mukaan ylioppilaat panevat valkolakin päähänsä vappuaattona klo 18, heti kun Havis Amanda on saanut oman lakkinsa.


Teekkarit kuitenkin painavat ylioppilaslakin päähänsä vasta keskiyöllä, joka historiallisesti oli Mantan lakittamisen ajankohta, ennenkuin se siirrettiin vuonna 1978 alkuiltaan klo 18:ksi.