Ilomantsi nähtävyydet top 5 kohteita ovat Ilomantsin Sotatie, Parppeinvaaran runokylä, Pyhän profeetta Elian kirkko, Hermannin Viinitila, sekä Möhkö.
Nähtävyyksistä Ilomantsin Sotatie (sotatie.fi) vie kävijän legendaarisiin sotahistoriallisiin kohteisiin, joissa, ainoana paikkakuntana Suomessa, on käyty sekä talvi- että jatkosodan puitteissa laajoja, kaikkiaan lähes 50 000 sotilaasta muodostuneita divisioonatason taisteluita.
Sotatie muodostuu yhteensä 150 kilometrin mittaisesta tieverkostosta, jonka varrella on mm. kymmeniä hienoja muistomerkkejä, syventäviä opastustauluja, ikimuistoisia museoita, sekä entisöityjä taisteluasemia.
Ilomantsin Sotatie kartta (kartta suurempana ja interaktiivisena: citynomadi.com/Sotatie).
Kolme suosituinta Sotatien käyntikohdetta ovat Taistelijan Talo, Öykkösenvaara, ja Rajakenraalin maja.
Kesäisin avoinna oleva, vuonna 1988 kunnianosoitukseksi sotiemme veteraaneille Hattuvaaran kylälle valmistunut Taistelijan Talo (taistelijantalo.fi) on Ilomantsin sotahistoriasta kertova näyttelyrakennus.
Taistelijan Talo – edustalla Hämeen Ratsurykmentin edustajia osana Ilomantsin taistelujen muistopäiviä (Ilomantsin Sotatie).
Lisäksi rakennuksen ulkotiloissa, tykkikatoksen alla, sijaitsee 12 tykistä (osa sotasaaliita) koostuva tykistönäyttely, Suomen toiseksi suurin lajissaan, esitellen Ilomantsin taisteluissa käytettyjä tykkityyppejä.
Taistelijan Talon tykkihallin tykistönäyttelyä (Ilomantsin Sotatie).
Taistelijan Talossa pääsee näkemään monipuolisesti erilaista sota-ajan esineistöä, joista osa on kuulunut puna-armeijalle. Kohokohdiksi kokonaisuudessa nousevat mm. asekokoelmat, sota-ajan varusteet ja palvelusvaatetukset, lottien työstä kertova osasto, Lauri Törnin elämäntyötä esittelevä osio, sekä talon takana olevaan kumpareeseen rakennettu Husaari-korsu.
Taistelijan Talon sisätiloissa olevaa näyttelyä (Ilomantsin Sotatie).
Mieleenpainuvan lisäelämyksen Taistelijan Talon käyntiin saa patikoimalla Hattuvaaran autenttisilla taistelupaikoilla käyvän ja kyltein opastetun “Taistelijan taival” muistopolun. Noin 1,5 km pituinen polku, jonka tauluissa kerrotaan sotilaiden omin sanoin paikan taisteluista 30.7.1944, alkaa noin 2 km päässä Taistelijan Talolta, Hattuvaaran Sikrenvaarasta (Polvikoskentie 17).
Muista Sotatien kohteista Öykkösenvaara (sotatie.fi/oykkosenvaara) on kuuluisa kesän 1944 ratkaiseva suurtaistelupaikka, jossa vihollishyökkäys torjuttiin, sisältäen nykyään komean opastuskeskuksen ja taistelumaaston täynnä karttoja, valokuvia, opastustauluja, entisöityjä taisteluasemia, TykK/21.Pr:n muistomerkin, sekä pst-tykin.
Rajakenraalin maja – Mannerheim-ristin ritari numero 3 -muistovitriini (Ilomantsin Sotatie).
Alunperin Tiiksan kylässä (nykyään itärajan takana) sijainnut maja siirrettiin ensin Lieksaan ja lopulta (vuonna 1984) Ilomantsin Parppeinvaaralle, toimien tätä nykyä kenraali Raappanan elämäntyötä vaalivana museona ja näyttelytilana. Tiloissa, joihin sisältyy taustoja valaisevia opastauluja, pääsee muun muassa näkemään kenraalille kuuluneita varusteita, ansiomerkkejä, sekä talvi- ja jatkosodan aseita.
Parppeinvaaran runokylä (parppeinvaara.fi), jossa myös Rajakenraali Raappanan maja sijaitsee, yhdistää Ilomantsi nähtävyydet kohteena ainutlaatuisella tavalla karjalaisen kulttuurin ominaispiirteitä: kantelemusiikkia, käsitöitä, ortodoksisuutta, sekä perinneruokia.
Runonlaulajan pirtti (Parppeinvaaran runokylä).
Elämyksiin ja nähtävyyksiin Parppeinvaaralla kuuluvat vuonna 1964 valmistunut, karjalaisen rakennustyylin muistomerkki Runonlaulajan pirtti; Kantelettaren säkeitä Elias Lönnrotille vuonna 1838 laulaneen Mateli Kuivalattaren museoaitta; sekä ortodoksisen kirkon Kaikkien Pyhien tsasouna eli rukoushuone, joka alunperin rakennettiin paikalle vuonna 1980 Sakari Puurusen ohjaaman Larin Paraske -elokuvan filmauksia varten.
Luontopirtti Mesikkä (Parppeinvaaran runokylä).
Runokylän puitteissa voit paikan sisältämien näyttelyiden ohella mm. kuulla perinteista runonlaulua ja kanteleensoittoa vanhan karjalaisen kulttuurin tunnelmaa huokuvassa Runonlaulajan pirtissä.
Ravintola Parppeinpirtti (Parppeinvaaran runokylä).
Matkaopas Lonely Planetin “Top Pick” suosituksen saanut Ravintola Parppeinpirtti (facebook.com/parppeinpirtti) on omalta osaltaan gastronominen seikkailu itäsuomalaisen ruokakulttuurin helmiin nykykarjalainen pitoaterian muodossa, kokemukseen kuuluessa paikan omassa perinneleipomossa valmistetut riisitäytteiset karjalanpiirakat ja ilomantsilaiset vatruskat.
Pyhän profeetta Elian kirkko (facebook.com/Ilomantsinortodoksit), Suomen suurin ortodoksinen puukirkko vuodelta 1892, on Iisalmi nähtävyydet kohteista hyvin maamme ortodoksisinta kuntaa symboloiva käyntipaikka.
Pyhän Profeetta Elian kirkko.
Hienosta myöhäistä uusklassismia arkkitehtuuriltaan edustavasta kirkosta löytyy tärkeimpänä hengellisenä aarteena Tihvinän Jumalanäidin turkoositaustainen ikoni vuodelta 1756, joka on peräisin sotien jälkeen rajan taakse jääneestä Melaselän tsasounasta.
Myös tiloissa oleva, Pietarissa valmistettu, kultaisena kiiltävä, ja naturalistiseen tyyliin toteutettu ikonostaasi (alttarin ja kirkkosalin erottava seinä) on näkemisen arvoinen kohokohta.
Iljan praasniekka alkaa jo 19.7. pidettävällä vigilialla, jatkuen heinäkuun 20. juhlaliturgialla, jonka yhteydessä kirkkoväki kulkee ristisaatossa järven rantaan, jossa toimitetaan vedenpyhitys, eli pappi siunaa järven veden. Liturgian jälkeen Ilomantsin kirkonmäellä on yleinen kansanjuhla.
Iljan praasniekan juhlaliturgiaa (Pyhän profeetta Elian kirkko).
Praasniekkaperinne, joka tuo yhteen karjalaisia ja ortodokseja eri puolilta maata, unohtui kertaalleen sotien jälkeen, kun noin 70 % Suomen ortodokseista joutui jättämään kotinsa Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle, mutta juuri Ilomantsin ortodoksinen seurakunta elvytti perinteen ensimmäisenä vuodesta 1964 alkaen.
Hermannin Viinitila (hermannin.fi) on Ilomantsi nähtävyydet listalla vuonna 1989 perustettu, vanhin suomalainen viinitila ja maan ensimmäinen kuohuviinitila.
Ryhmillä on mahdollisuus tutustua viinitilaan ja sen tislaamoon etukäteistilauksen kautta järjestettävillä, maksullisilla esittelytilaisuuksilla.
Sami Kurosen makumatka -ohjelman (Nelonen, kausi 2, jakso 1/6) kuvauksia tilalla (Hermannin Viinitila).
Ilman etukäteisvarausta kaikille kesäkauden avoinna oleva Hermannin Viinitorni (facebook.com/viinitorni) on vesitornin huipulla 33-metrin korkeudessa sijaitseva viinibaari ja kesäkahvila.
Hermannin Viinitorni (Hermannin Viinitila).
Viinitornissa, joka sijaitsee noin 900 metrin päässä viinitilalta (osoitteessa Kappalaisentie 2), pääsee kahvien ja makeisten leivonnaisten lisäksi nauttimaan tilan valmistamia tuotteita ja niistä loihdittuja cocktaileja, samalla ihaillen huikeita näköaloja karjalaisiin vaaroihin ja vesistöihin.
Hermannin viinimyymälä (Hermannin Viinitila).
Käynti Hermannin Viinitilalla on hyvä päättää sen tunnelmalliseen, tynnyriseinäiseen myymälään, jonka vuoden mittaan vaihtuvissa valikoimissa on tilan omien tuotteiden ohella tuliaisia, lahjoja, kotiinviemisiä, erikoisherkkuja, sekä erilaisia mainioita pohjoiskarjalaisia tuotteita.
Ilomantsi nähtävyydet kohteista Möhkö (mohko.net) on Suomen itäisin kylä kiven heiton päässä Venäjän rajalta, josta löytyy koettavana mm. Möhkön ruukkimuseo, Savottakahvila Möhkön Manta, Petkeljärven kansallispuisto, sekä Öykkösenvaaran sotahistoriallinen alue (6 km päässä kyläkeskustasta).
Möhkön ruukkimuseon “Metsien Möhkö” näyttelyosiota.
Museon näyttelyt, jotka on jaettu Pytinki-päärakennukseen ja ruukinaikaiseen Ambar-kaupparakennukseen, kertovat ruukkiaikakauden lisäksi myös periodista 1970-luvulle saakka, jolloin Enso-Gutzeit oli tärkeässä roolissa kylän muuttumisessa metsäteollisuuden alueeksi, sekä talvi-ja jatkosodan vaiheista seudulla teemalla “Möhkö sodassa”.
Tukkilaisnäytös (Möhkön ruukkimuseo).
Möhkön ruukkimuseolla järjestetään kesän mittaan lisäksi useita erilaisia opastuksia ja tapahtumia (mohkonruukki.fi/tapahtumat), mukaanlukien koko perheelle suunnattu heinäkuinen Möhkön ruukkipäivä, tukkilaisnäytöksiä, sepän taontanäytöksiä Möhkön ruukin pajalla, ja vaihtuvateemaisia, alueen historiaa valaisevia opastettuja museotuokioita päärakennus Pytingissä.
Savottakahvila Möhkön Manta.
Hieno Möhkö lisäelämys on ainutlaatuisessa kahvilamiljöössä vanhan asuntoproomun (eli uivan savottakämpän) uumenissa toimiva, kahvileivistään kuuluisa, 50-asiakaspaikan kokoinen Savottakahvila Möhkön Manta (facebook.com/MantanMajatalo).
Savottakahvilan ruokalistan vaihtoehdoista kestosuosikkeihin lukeutuvat esimerkiksi omenapiirakka vaniljakastikkeella, Mantan Piikojen pahe, Laiskan piian kakku, Herrojen herkku, Suklaahurma, Emännän Evässämpylä, ja Nälänsiirtäjä. Välipalojen ja pikkuherkkujen ohella Mantalla on myynnissä lahjatavaroita, paikallisten käsityöläisten ja yrittäjien tuotteita, sekä lahjatavaroita.