Yleiskuvaus Itävallan luonto oloista, mukaanlukien maan pinnanmuodostelmat, kasvisto, ja eläimistö.
Maan kokonaispinta-alasta (84 000 km2) vain noin neljännesosa on luonteeltaan matalaprofiilista, ja vain 32% maasta on alle 500 metrin korkeudella merenpinnasta.
Matalampiprofiilisemmat maastot löytyvät maan itä-osista, kun taas läntiset Itävallan Alppi-alueet tarjoavat maan korkeimmat kohdat.
Itävalta on maastoltaan suurimmalta osaltaan vuoristoista aluetta, johtuen sen sijainnista osana Alppeja.
Itävalta jaotellaan usein viiteen osaan, joista isoin on Läntisten Alppien alue, joka pitää sisällään kaikkiaan 62% maan kokonais-alasta.
Matalammat Alppi-ja Karpaattien vuoristojen edustojen kukkulat ovat alaltaan noin 12% maan pinta-alasta, ja saman verran (12%) vievät Pannonin matalampien alueiden vuoristojen edustojen kukkulat.
Toinen suuri vuoristoalue, tosin paljon matalampi kuin Alpit, löytyy maan pohjois-osasta. Tätä aluetta kutsutaan Itävallan graniitti-ylängöksi, ja vie noin 10% maan pinta-alasta. Itävallan osuus ns. Wienin syvänteestä muodostaa loput 4%.
Kuusi korkeinta vuorta Itävallassa ovat:
- Großglockner 3797 m (Hohe Tauern vuoristoa)
- Wildspitze 3768 m (Ötztal Alpit)
- Weißkugel 3739 m (Ötztal Alpit)
- Großvenediger 3674 m (Hohe Tauern)
- Similaun 3606 m (Ötztal Alpit)
- Großes Wiesbachhorn 3571 m (Hohe Tauern)
Maan pinnanmuodostelmien laajan kirjon vuoksi Itävallan kasvisto ja eläimistö on myöskin hyvin vaihtelevaa.
Niiden suojelemiseksi maa onkin luonut viime vuosikymmenten aikana yhteensä kuusi kansallispuistoa ja lukuisia suojeltuja luonnonpuistoja eri kategorioissa.
Useat Itävallan luontoalueista kuuluvat lisäksi osaksi UNESCO:n maailmanperintölistaa sekä kulttuuriperintönä että luonnon perintönä.
Maan osavaltioiden ympäristövirasto Umweltbundesamt (www.umweltbundesamt.at) on arvioinut saniaisten ja kukkivien kasvien määräksi maassa noin 2 950 eri lajia. Näistä 1 187 kasvilajia (40.2%) on luokiteltu ns. uhanalaisten “punaiselle listalle” kuuluviksi.
Maan kasveista varsinkin Alppitähteä (Leontopodium alpinum, saksaksi Edelweiß), katkeroita (Gentiana), ja Kultaesikkoa (Primula auricula) pidetään kansallissymboleina.
Eläinlajien suhteen Umweltbundesamt on arvioinut maassa olevan noin 45 870 eläinlajia, joista 98.6% kuuluu selkärangattomien luokkaan.
Näistä 10 882 eläinlajia on luokiteltu potentiaalisesti uhassa oleviksi, ja näin luokitelluista 2 804 eläinlajia on laitettu kansalliselle uhattujen eläinlajien punaiselle listalle.
Itävallan alppialueen yleisimpiin eläinlajeihin kuuluvat gemssi ja erilaiset hirvieläimet.