Lyhyt kuvaus Itävallan osavaltiot provinsseista Ala-Itävallasta Wieniin.
Ala-Itävalta
niederoesterreich.at
Ala-Itävalta on ollut arvokasta asutusmaata aina esihistoriallisista ajoista saakka, ja osavaltiota, joka on maan yhdeksästä provinssista suurin, pidetään Itävallan sydänmaana.
Osavaltiossa on myös eniten viljelyskelpoista maata, ja osavaltio ympyröi liittovaltion pääkaupunkia Wieniä, joka sijaitsee keskellä maatalousmaa-aluetta.
VIDEO: Ala-Itävallan alueen virallinen esittelyvideo.
Ala-Itävallan osavaltiota reunustavat pohjoisesta Tsekki ja idästä Slovakia, ja osavaltion läpi virtaa Tonava joki kaikkiaan 232 kilometrin matkan verran, jakaen provinssin kahteen yhtäsuureen osaan.
Tonavan pohjois-osaan kuuluvat Waldviertel, joka muuttuu tasamaastosta vuoristoisemmaksi kohti Tsekin valtion rajaa, sekä Weinviertel, joka toimii alueen viininvalmistuksen alueena.
Tonavan eteläinen osa nousee asteittain puisista kukkuloista aina Wienerwaldin alueeseen, ja nousee varsinaisiksi vuoriksi pohjoisten kalkkikivi alppien kohdalla.
Parhaimmillaan Ala-Itävallan vuoristot kohoavat yli 2000 metrin korkeuteen, Schneebergin ja Raxin alueilla, jotka ovat alueina varsinkin Wieniläisten vapaa-ajanvieton suhteen suosiossa.
Alue on myös erittäin rikasta erilaisten kulttuurihistoriallisten palatsien, linnoitusten, ja luostareiden suhteen, joka on tehnyt osavaltiosta yhden suosituimmista käyntikohteista myös suomalaisten keskuudessa.
Burgenland
www.burgenland.at
VIDEO: Videota Burgenlandin alueella olevasta Neusiedl järvestä ja sen linnuista, kierroksen päättyessä viinilasilliseen Rustin Feiler-Artingerissa sekä illalliseen Mole West ravintolassa.
Burgenland on Itävallan itäisin osavaltio, ulottuen kapean 160 km pituisen kaistaleen verran Unkarin rajalta Tonavan rannalta pohjoisessa aina Slovakian kanssa olevaan rajaan etelässä.
Eteläinen Burgenland koostuu matalista, puisista vuoristoista jotka muodostavat itäiset alusvuoristot Alpeille. Alueen maastoa kuvaavat karjalaitumet, viiniköynnökset, ja hedelmien kasvatus.
Pohjoinen osa provinssia puolestaan on matalaa syvänne aluetta, josta löytyy Euroopan ainoa syvännejärvi, osavaltion tunnus, Neusiedler See.
Kärnten
www.kaernten.at
Kärntenin osavaltio, joka on “Itävallan aurinkoista etelää”, reunustaen Italian ja Slovenian valtioita. Varsinkin osavaltion alempi osa, jota reunustavat vuoristot kaikilta ilmansuunnilta, nauttii välimerellisestä ilmastosta.
Italiassa olevat korkean paineen alueet usein yltävät provinssiin saakka, josta johtuen osavaltion aurinkoisten päivien ovat huomattavasti yli Itävallan keskiarvon.
Osavaltioon kuuluvan alemman Draun alueella on yli 200 järveä, ja tämän jokilaakson joet virtaavat läpi lähes koko provinssin pituuden matkan.
Provinssin pohjoispuolella vuoristoista kohoavat Hohe Tauern ja Gurktal alpit, idässä Saualpe ja Koralpe vuoristot, etelässä Karavanke vuoret ja Karnisch alpit, sekä lännessä Lienz Dolomiitit.
Myös osavaltion sisämaan profiilia muokkaavat vuoristot, josta johtuen alue on hyvin suosittua talviurheilulajien harrastamisen suhteen.
Salzburg
www.salzburgerland.com
Salzburgin osavaltio, joka on saanut nimensä johtuen alueen rikkaista suola esiintymistä, rajaa Saksan valtiota pohjoisesta.
Osavaltio sijaitsee Ylä-Baijerin tasangon ja kukkulaisen vuoristojen esialueen pohjoisessa ja Hohe Tauern vuoriston etelässä välissä, ja Dachsteinin massiivi hallitsee näkymiä idässä ja molemminpuolin Salzachtal laaksoa.
Provinssi on pääosiltaan vuoristoista, ja sen pääkaupunki, joka kantaa osavaltion kanssa samaa nimeä, sijaitsee aivan vuoristojen edustalla pohjoisessa.
1800-luvulta saakka alueen Salzkammergutin, (jonka Salzburg jakaa Ylä-Itävallan ja Steiermarkin) kanssa) järvet ovat olleet vierailijoiden suosiossa sekä talvisin että kesäisin.
Osavaltio tarjoaa myös laajoja alueita puhdasta luontoa puu-alueineen, rotkomaisemia ja idyllisiä vuoristojärviä, sekä lukuisia kauniita kyliä ja pieniä paikkakuntia.
Provinssi on kokonaisuudessaan maan sisäisen talvilomailun ykköskohde.
Steiermark
www.steiermark.com
Steiermark on toiseksi suurin osavaltio Ala-Itävallan provinssin jälkeen, ja muodostaa maan vihreän keskuksen, tarjoten isoimmat puustoalueet maan sisällä.
Osavaltio, joka rajaa Sloveniaa etelään, muodostuu isoista vuoristoalueista, mukaanlukien Salzkammergutin pohjoisten alppimassiivien alue.
Dramaattisista maanmuodostelmista osavaltion sisällä kertoo se, että noin 3000 metrin korkean Dachstein massiivin ja provinssin alimman kohdan, lähellä Bad Radkersburgia, korkeusero on noin 2800 metriä.
Tiroli
www.tyrol.com
Tirolin osavaltio on yksi “klassisimmista” osavaltioista Itävallassa, ja tarjoaa majestiitillisia vuoristoja ja ikijäätikköjä, Innsbruckin kaupungin talviurheiluineen, schnappsi-juomaperinteet, jodlaajat, “Schuhplattler” kansantanssijat, ja alppien nahkahousumuodin.
Muista valtioista osavaltio rajaa Italiaa etelään, Saksaa pohjoiseen, ja Sveitsiä länteen.
Provinssin luonnetta kuvaavat korkeat vuoristot koko osavaltion läpi, jota halkoo Inntalin laakso aina Sveitsin rajalta Saksan rajalle, ja tästä laaksosta eriytyy useita pienempiä laaksomuodostumia, tehden alueesta yhden dramaattisimmista turistikokemuksista luonnonnähtävyyksiensä ansiosta.
Osavaltio, ja varsinkin sen pääkaupunki Innsbruck, on vuosisatojen ajan toiminut tärkeänä linkkinä liikenteelle Saksan ja Italian välillä läpi alppien, mistä johtuu että aluetta kutsutaankin usein nimellä alppien sydän.
Vorlarlberg
www.vorarlberg.travel
Vorarlberg on läntisin Itävallan osavaltioista, kooltaan toiseksi pienin Wienin provinssin jälkeen, ja vain Burgenlandin provinssilla on vähemmän asukkaita.
Osavaltion asukkaiden historia on muusta maasta poikkeava, sillä provinssin asuttivat Alemannien heimot, eivät Baijerista alunperin olleet uusasukkaat.
Pohjoiseen osavaltiota rajaa Saksa, länteen ja etelään Sveitsi sekä Liechtensteinin ruhtinaskunta.
2/3 osavaltiosta on alle 1 000 m korkuista, ja alueen kohokohtiin kuuluu sen Constance järvi, joka tarjoaa varsin välimerellisen ilmaston, mutta jota reunustavat 3 000 m korkeat Silvrettan vuoriston lumihuiput.
Provinssin ainutlaatuiseen tarjontaan kuuluvat syvään uurretut laaksot, dramaattiset vuorenhuiput, viheriäät pellot, puhtaat vuoristopurot ja virrat, sekä kauniit vuoristojärvet.
Wien
www.wien.info
Wien on Itävallan pääkaupunki ja samalla myös yksi sen yhdeksästä osavaltiosta.
Provinssi on toisaalta pienin alueensa koon puolesta, mutta asukastiheydeltään suurin, ja maan teollisuuden ja kaupan päätoiminta-alue.
Wien sijaitsee Wienerwaldin (Wienin Metsiköt), joka muodostuu alppivuoristojen edustan kukkuloista, liepeillä, Tonavan rannalla.
Wien on maan poliittinen, taloudellinen, hengellinen, ja kulttuurillinen keskus, ja yksi Itävallan turismin keskusalueista, varsinkin lyhyiden kaupunkilomailijoiden sekä kongressi-ja konferenssi liikematkailijoiden parissa.
Ylä-Itävalta
www.oberoesterreich.at
Ylä-Itävallalla, joka tunnettiin alueena nimellä “Österreich ob der Enns” (Enns joen yläpuolinen Itävalta) aina 1800-luvulle saakka, on rajaa Saksan kanssa länteen ja Tsekin kanssa pohjoiseen.
Osavaltio ulottuu aina Dachstein massiivista Böhmerwaldin alueeseen ja toisaalta Inn joelta aina Enn joelle saakka. Tonava jakaa Ylä-Itävallan kahteen erikokoiseen puolikkaaseen.
Tonavan pohjoispuoliselta Ylä-Itävallan osavaltiolta löytyy Mühlviertel osana Böömin massiivia, tarjoten idyllistä vuoristoista maastoa.
Eteläpuolinen osa provinssista on ydinosaa, jonka viljelyn kannalta hedelmällinen kukkulainen vuorien edusalue on tiheään asuttua, varsinkin Innviertel, Hausruckviertel, ja Traunviertel alueiden osalta. Eteläpuoleen kuuluvat toisaalta myös osa pohjoisten kalkkikivi-alppien korkeista vuorista.
Ylä-Itävallan kohokohtiin jotka vetävät puoleensa alueelle turismia kuuluvat sen luonnonnähtävyydet, joihin kuuluvat jylhät vuoristomaisemat, luolat kuten kuuluisa Dachsteinin luolasto, sekä postikorttimaiset rotkot ja kapeat solat kuten “Gosauzwang” lähellä Hallstattin aluetta.
Turisteja alueelle ovat tuoneet myös lukuisat Salzkammergutin alueen järvet jo 1800-luvun lopulta.