Itävalta lippu jonka värit ovat punainen-valkoinen-punainen, on ollut maan kansallislippu vuodesta 1918.
Lipun alkuperästä tai sen värien symboliikasta ei kuitenkaan ole täysin selvyyttä.
On oletettu että lipun merkitys on peräisin Babenbergin perheen vaakunasta, jossa esiintyy iso punainen kilpi jonka läpi menee hopeinen “Bindenschild” viiva, ja joka on osa maan kansallisvaakunaa.
Kuva: Itävallan lippu.
Babenbergin perheen vaakunaan liittyy legenda, jonka mukaan Babenbergin Leopold V, Itävallan suurruhtinas, piti valkoista viittaa päällään kolmannen ristiretken aikana.
Kun hän palasi ylivoimaisen voittoisan taistelun jälkeen leiripaikalle, hänen viittansa oli täysin verestä punainen, niin että vain viitan vyön alla oleva alue oli valkoinen, josta lähtien Babenbergien sukuvaakunassa on ollut puna-valko-puna kuvio.
Muutoin Itävallan vaakuna, muiden osiensa puolesta, kuvaa kotkaa, jonka merkitys juontaa Itävallan imperiaalisesta historiasta.
Vaakunan kotka pitää päällään ns. “Stadtmauerkrone” kruunua, jossa esiintyy kolme kaupungin muurin tornia, symboloiden maan asukkaita.
Lisäksi kotkan hallussa on vasara ja sirppi, jotka symboloivat maan työväestöä ja maatalousyhteisöä, ja sen jaloissa on murtunut ketju, jonka symbolisuus on Saksan vallan alaisuudesta vapautumisesta toisen maailmansodan jälkeen.