Juuka nähtävyydet top 5 parhaimmistoon kuuluvat Puu-Juuka ja Myllymuseo, Juuan kirkko, Kivikylä, Paalasmaa, sekä Koli.
Paikkakunnan nähtävyyksistä kuuluisin on Puu-Juuka (juuka.fi/puu-juuka), jo 1500-luvulta asuttuna olleen Juuan kirkonkylän vanha keskusta, sisältäen nykyisin kadonneita rakennusperinteitä edustavia kauniita vanhoja puurakennuksia.
Kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden muodostava Puu-Juuka, jossa vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta, sisältävät lukuisia hienoja yksityiskohtia, kuten koristeellisia ikkunanpuitteita ja räystäskonsoleja.
Puu-Juuka
Puu-Juuan alueeseen, joka on täynnä elämää ja palveluita, kuuluvat kohokohtina ja yksittäisinä rakennuksina muun muassa vanhat Vikilän taidetalot, Taitokartano, Kansalaisopisto, Puuhelmen päiväkoti, sekä Majatalo Juuka (majatalojuuka.fi), jossa yöpymällä saat ikimuistoisen kokemuksen tästä historiallisesta kohteesta.
Puu-Juuka kartta.
Juuan kunta on valmistanut erikoisoppaan Puu-Juuan alueeseen (indd.adobe.com/PuuJuuka), sisältäen kohdeluettelon ja avuliaan opaskartan kuhunkin nähtävyyteen.
Puu-Juuan yhteydessä ja osana tätä aluetta on nähtävyytenä Juuka-seuran operoima, juhannuksesta elokuun loppuun asti avoinna oleva Myllymuseo (juukaseura.fi/myllymuseo/), joka esittelee paikkakunnalle aikoinaan keskeisen, vuonna 1927 valmistuneen ja nykyisin museokäyttöön entisöidyn Leskelän myllyn toimintaa ja historiaa.
Myllymuseo ja Herralankosken puisto.
Idyllisen Myllymuseon käynnin kokemukseen kuuluvat sisältöinä itse edelleen toiminnassa oleva mylly, myllärin tupa, aittarakennus, sekä savusauna. Lisäksi myllymuseorakennusten vieressä olevasta Herralankosken puistosta löydät myllyn toiminnalle tärkeän entisaikaintyylisen uittorännin, kuin myös romanttisen “Haaveiden sillan“.
Juuka vuonna 1940 pienoismalli (Juuan kirjasto).
Tuntumaa vanhaan juukalaiseen asumiseen saa myös Juuan kirjastossa (facebook.com/juuankirjastojakulttuuri), josta löytyy Heino Honkasen tekemä ja Juuan kunnalle vuonna 1983 lahjoittama pienoismalli, jossa kuvataan Juuan kirkonkylä niin kuin se oli vuonna 1940.
Juuka nähtävyydet kohteista kuvatuin on vuonna 1851 valmistunut, kaunis puurakenteinen Juuan kirkko (juuanseurakunta.fi/kirkko), joka sisältää kokonaisuutena myös juukalaisten omatoimisesti rakentaman, vuonna 1796 toteutetun kellotapulin.
Juuan kirkko.
800-henkilöä mahduttava kirkkorakennus, jossa kirkkomusiikkia toteutetaan sen Kangasalan urkutehtaan vuonna 1974 valmistamilla mekaanisilla uruilla, sisältää kohokohtanaan uljaan arkkitehtuurin ohella Kaarlo Kiljanderin (1885) tekemän jäljennöksen A. von Beckerin maalaamasta, tulipalossa tuhoutuneesta alttaritaulusta “Kristus ristillä“.
Yksi suosituimmista tavoista käydä tutustumassa Juuan kirkkoon on sen puitteissa pidettävien erilaisten tapahtumien yhteydessä, joihin kuuluvat jumalanpalvelusten lisäksi varsinkin erilaiset konsertit, joista tiedotetaan Juuan seurakunnan verkkosivuilla.
Kirkkoa ympäröivässä puistossa on omalta osaltaan useita kymmeniä sankarihautoja, joihin on haudattu talvi- ja jatkosodassa kaatuneita sekä heti sodan jälkeen vammoihinsa menehtyneitä juukalaisia, sekä Heikki Konttisen vuodelta 1962 oleva muistomerkki Paalasmaan moottoriveneonnettomuudessa vuonna 1959 hukkuneille 15 nuorelle.
Kivikylä (kivikyla.fi) on Juuka nähtävyydet vaihtoehdoista yritys- ja elämyskeskus noin 13 kilometrin päässä Juuan kirkonkylältä, sisältäen kokonaisuutena Vuolukivimuseon, Kivikeskus Geotietokeskuksen, Tulikivi-studion, Kivineuvoksen aarrekammion, Juuan matkailuneuvonnan pisteen, sekä kesänäyttelyitä.
Kivikylä.
Juuka on Suomessa tunnetuin juuri vuolukivestä, ansaiten lempinimensä “Kivenpyörittäjän kylä” Juuan Nunnanlahdessa olevan Suomen suurimman vuolukiviesiintymän sekä Markku Pölösen vuonna 1995 julkaistun, Juuassa kuvatun “Kivenpyörittäjän kylä” elokuvan (joka oli vuoden 1995 katsotuin elokuva kotimaassa) ansiosta.
Materiaalina juukalaista vuolukiveä on viety jo yli 100 vuoden ajan eri puolille maailman metropoleja ja sitä on käytetty Helsingin arvorakennuksiin, esimerkkinä Helsingin Kansallisteatterin julkisivussa olevat, vuolukivestä valmistetut reliefit.
Vuolukivimuseo (Kivikylä).
Pääset tutustumaan vuolukiveen sekä vuolukiven ja sen louhinnan (alunperin käsin, miesvoimalla) historiaan Kivikylän päärakennuksen vieressä erillisessä rakennuksessa sijaitsevassa, arkisin avoinna olevassa Vuolukivimuseossa.
Kivikylän Tulikivi-studio (tulikivi.fi/tulikivi-studiot/) puolestaan esittelee juukalaisen Tulikivi-yhtiön vuolukivestä toteuttamia moderneja ja klassisia vuolukivitakkoja, mutta myös Tulikiven keraamisia takkoja, puu- ja sähkökiukaita, sekä aitoja luonnon sisustuskiviä sisälle ja ulos.
Kivikylän (facebook.com/kivikylajuuka/) pihapiiristä löytyy lisäksi Perinnepolku-reitti, jonka vartta koristavat vuolukiviset huonekalut, vapaasti käytettävissä oleva grillikatos, sekä suihkulähde ja vuolukivipatsaita osana kivipuistoa. Perinnepolun päässä pääset bonuksena kurkistamaan aitoon vuolukivilouhokseen.
Kivipuisto (Kivikylä).
Maistuvan muiston käynnistä nähtävyydessä tarjoaa kahvila-lounasravintola Kivikylän Kanttiini (kivikylankanttiini.fi), jossa ruokalistan painotuksena ovat kuutostietä käyttävien matkailijoiden suosimat herkut. Lisäksi Kivikylän tiloissa toimivalla Kolin Panimolla (kolinpanimo.com) on rakennuksessa myymälä, josta saa ostettua pohjois-karjalaista pienpanimon olutta kotiinviemisiksi.
Paalasmaa (paalasmaansaaristo.wordpress.com) on juukalainen, ainutlaatuisen kaunis saaristosta (yhdeksästä saaresta) muodostuva luonnonnähtävyys, kokemus, johon kuuluu perinteinen lossimatka, idyllisiä siltoja, sekä maalaisromantiikkaa täynnä olevia pengerteitä ja maisemapysäkkejä.
Paalasmaa.
Käyntikohteena ja nähtävyytenä paikka tarjoaa yhden maan dramaattisimmista saaristoista, johtuen siitä, että Pieliseen kuuluva Paalasmaa on Suomen korkein saari, Lamminvaaran kohotessa aina 225 metrin korkeuteen meren pinnasta, tuoden maisemiin jännittäviä korkeuseroja ja panoramisia näköalapaikkoja.
Paalasmaan lossi.
Paalasmaan saariston lävitse pääsee ajamaan autolla pitkin 6-tieltä alkavaa, noin 15 km pituista Paalasmaantietä pitkin, mutta monien lomalaisten suosima tapa vierailla saaristossa on tehdä reitti pyöräillen. Lähimmät pyörävuokraamot löytyvät Nurmeksen Hyvärilän matkailukeskukselta (visitbomba.fi/polkupyorat-ja-fatbiket/) ja Kolilta (koli.fi/Kesakausi/Vuokravalineet).
Sydänvaaran näkötorni (Paalasmaa).
Ikimuistoisia elämyksiä Paalasmaan puitteissa tarjoavat muun muassa 396 metrin matkan kulkeva, mannermaan ja saariston yhdistävä Paalasmaan lossi (finferries.fi/hirvisalmi), pääsaaren lävitse kulkeva luontopolku, 18 metrin korkeuteen nouseva Sydänvaaran näkötorni (näkymin aina Kolille ja Nurmekseen saakka), Kaajanlammen lintutorni, sekä juukalaisen kivenveistäjä Kauko Kortelaisen tekemä Paalasmaan veneonnettomuuden muistomerkki.
Palveluina matkailijoille Paalasmaan saaristossa löytyy esimerkiksi Paalasmaan Camping -kesäleirintäalue (paalasmaancamping.fi), joka sisältää kahvilan, 8 vuokrattavissa olevaa mökkiä, grillikatoksen, kesäkeittiön, WC/suihkutilat, sekä kaksi rantasaunaa.
Koli (koli.fi) on Juuka nähtävyydet listassa päiväretkikohde noin 35 km päässä kirkonkylän keskustasta sijaitseviin upeisiin kansallismaisemiin, jotka ovat varsinkin 1800-luvulta lähtien inspiroineet suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita kuten Jean Sibeliusta, Juhani Ahoa, sekä erityisesti Eero Järnefeltiä.
Koli.
Kansallispuisto sisältää kokonaisuutena Suomen kuuluisimpiin lukeutuvat vaarat, joiden huipuilta olevat panoramiset näkymät, etenkin Pielisen yli, ovat keskeisiä Suomen kansallista identiteettiä kuvaavia maisemia.
Erikoispiirteisiin nähtävyydessä kuuluvat siltä löytyvät valkoisen kvartsin muodostumat, jotka muodostavat paljaita valkoisia kalliopintoja osalle Kolin vaarojen huipuista, tuoden mieleen lumihuippuiset vuoret.
Koli risteily Pieliselle.
Kesäaikaan voit tehdä Kolilta risteilyn Pieliselle, Karjalan kansoja yhdistävälle järvelle, jolla on ollut keskeinen historiallinen merkitys paitsi Suomen, myös Venäjän ja Ruotsin historiassa. Esimerkiksi kesäkaudella 2023 risteilyjä järjesti Amfion Marine Charters aluksella M/S Marival II.
Uusimpana Juuka nähtävyydet kohokohtana Kolilla on vuonna 2023 valmistunut Kolin kylällä sijaitseva, karjalaiseen värimaailmaan toteutettu ja Nurmeksen Bomban karjalaistalon inspiroima Break Sokos Hotel Koli Kylä (sokoshotels.fi/fi/koli/sokos-hotel-koli-kyla).