Kuhmo nähtävyydet top 5 kohokohtia ovat Rantaraitti, Kuhmon talvisotamuseo ja sotahistorialliset kohteet, Juminkeko, Luontokeskus Petola, sekä Hotelli Kalevala lomakeskus.
Nähtävyyksistä Rantaraitti on Kuhmon kauneuteen johdantona toimiva kulttuuripromenadi, niin vierailijoiden kuin paikkakuntalaistenkin suosima elämys, jossa helppokulkuinen kävelyreitti kiertää kohteita Lammasjärven ja Pajakkakosken maisemissa sekä keskustan kaduilla.
Laulu Kuhmolle (Johannes Ruotsalainen, piano ja Pietari Willey, violoncello) osittain kuvattuna Rantaraitin maisemissa.
Noin 4,8 km pituinen Rantaraitti, joka alkaa ja päättyy Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalin (kuhmofestival.fi) keskuksena tunnetun Kuhmo-talon pääovelta, sisältää varrellaan mm. tunteita herättäviä patsaita ja muistomerkkejä, dramaattisia maisemia, sekä paikallisen keittiön hienouksia tarjoavia kahviloita ja ravintoloita.
Pajakkakosken möljä-lankkupolkua (Rantaraitti).
Yksittäisiin mieleenpainuviin osioihin reittiä kuuluvat esimerkiksi möljä-lankkupolku Pajakkakosken rantaa pitkin, kesäaikaan elämää täynnä oleva Kuhmon tori, Kuhmon historiallista periodia maailman suurimpana tervantuottajana symbolisoiva Tervansoutajan patsas, sekä Veteraanipatsas pystytettynä kohdalle, jossa talvisotaan taistelemaan lähteneet sotilaat aikanaan kokoontuivat.
Rantaraitti-kartta.
Outdoors Kainuu on tehnyt Rantaraitista (outdooractive.fi/Rantaraitti) sekä kätevän nettikarttaopastuksen että tarkat kirjalliset ohjeet reitin seuraamiseen. Voit kysellä reittikarttaa ja ohjeita lisäksi kaupungin matkailuinfopisteeltä (kuhmo.fi/matkailuinfo/), joka on osa Kuhmon kirjaston (Pajakkakatu 2) palveluita.
Vuonna 1994 avattu Kuhmon talvisotamuseo (kuhmo.fi/talvisotamuseo/) kertoo elävästi Kuhmon legendaarisesta roolista osana talvisodan taisteluita 30.11.1939-13.3.1940.
Kuhmon talvisotamuseo.
Kokonaisuutena käynti museossa on aikamatka sekä talvisodan sotatantereilta evakoitujen suomalaisten siviilien että sotaa käyneiden sotilaiden arkeen erilaisten teemojen – evakko, kirkonkylä, rintamahuolto, haavoittuneiden huolto, taistelut, elämää rauhan solmimisen jälkeen – kautta.
Museon näyttelyt kertovat näistä aihepiireistä ja talvisodan aikaisista tapahtumista Kuhmossa mieleenpainuvien esineiden, dramaattisten valokuvien ja dioraamojen, yksityiskohtaisten pienoismallien, sekä intensiivisten äänitehosteiden avulla.
Suomalaisten avoin konekivääripesäke -dioraama (Kuhmon talvisotamuseo).
Kuhmo sisältää sotahistoriallisina nähtävyyksinä myös joukon muita kohteita (kuhmo.fi/talvisotakierros-ja-muistomerkit/) alueella, kuten sankarihaudat Hankaniemen hautausmaalla (Kainuuntie 64), Vaietut arktiset sodat – diginäyttelyn (Väinämöinen 7), sekä itse taistelualueet Kuhmon itäosassa, kuten Jyrkänkosken puolustusaseman (visitkuhmo.fi/jyrkankosken-puolusasema/), joista löytyy esittelytauluin varustettuja taistelupaikkoja, muistomerkkejä, kiviesteitä, kunnostettuja juoksuhautoja, ja korsuja.
Juminkeko (juminkeko.fi) on puolestaan Kuhmo nähtävyydet vaihtoehdoista Suomen kansalliseepos Kalevalan, yhden suomalaisen kansallisen kulttuurin kulmakivistä, sekä karjalaisen kulttuurin keskus.
Juminkeko.
Keskuksessa pääsee tutustumaan etenkin suomalais-karjalaisista kansanrunoista koottuun, vuonna 1849 julkaistuun, 50 runon kokoiseen Kalevalaan ja sen historiaan, johon kuuluivat teoksen kokoaja Elias Lönnrotin Kuhmon kautta Karjalaan suuntautuneet runonkeruumatkat 1830- ja 1840-luvuilla.
Vienankarjalaisesta männystä käsinveistetty auditorio (Juminkeko).
Yksi keskuksen toimintaan kuuluvista alueista on tiedon tarjoaminen vienalaisista kylistä niin Suomessa kuin Venäjän Karjalassakin, eli alueista, joista Lönnrot keräsi suurimman osan teokseensa kootuista perinnerunoista, sekä suomen sukukansa vepsäläisistä, joiden asuinalueita löytyy pääasiassa Äänisen ja Laatokan läheisyydestä Venäjän Karjalan tasavallassa.
Hyvä ajankohta vierailla keskuksella on sen puitteissa järjestettyjen konserttien, seminaarien, ja muiden tapahtumien (facebook.com/juminkeko) aikaan, kuuluisimpana jokavuotinen, helmikuinen Kalevala-viikko, joka huipentuu Juminkeossa Kalevalanpäivänä (28.2.) järjestettävään juhlatilaisuuteen.
Juminkeon myymälä.
Muistoksi käynnistä Juminkeossa voit ostaa paikan myymälästä Kalevala-teoksen ja teemaan liittyviä muita kirjoja, postikortteja, koruja, sekä hienoja matkamuistoja. Lisäksi saat (etukäteisvarauksella) mukaasi uuden taidon – opastusta vanhaan karjalaiseen kyykkä-peliin.
Noin 3 km päässä keskustasta sijaitseva Luontokeskus Petola (luontoon.fi/kuhmonluontokeskus) on Metsähallituksen ylläpitämä ilmainen Kuhmo nähtävyydet kohde, paikkana, jossa pääsee tutustumaan Suomen metsissä eläviin suurpetoihin, etenkin karhuun, suteen, ilvekseen ja ahmaan – kukin tuttu myös kuhmolaisesta maastosta.
Luontokeskus Petola.
Luontokeskuksen tiloissa näitä suurpetoja voi kokea osana pysyvää Pedot liikkeellä -näyttelyä. Sen ohella paikka sisältää teemallisia vaihtuvia näyttelyitä, mahdollisuuden nähdä lyhyitä luontoelokuvia, Tietoteekki-infopisteen suurpetokantojen historiasta ja nykytilasta, sekä rakennuksen vieressä sijaitsevan lyhyen Petolan luontopolun.
Talas – suurpetojen vahtaus- ja tähtäyslava (Luontokeskus Petola).
Tiloissa toimii luontokeskuksen aukioloaikoina myymälä, valikoimalla esimerkiksi suurpetoaiheisia pehmoleluja & käsitöitä, karttoja lähialueilta, kirjoja, julisteita, ja muita tuotteita.
Myymälä (Luontokeskus Petola).
Lisäksi saat keskuksesta lisätietoja mm. Lentuan vuokrakodasta, Palolammen vuokrapirtistä Hiidenportin kansallispuistossa, sekä Kajaanin rauniolinnasta, ja voit päättää vierailusi kahvin & pienen purtavan merkeissä Petolan kahvilassa.
Hotelli Kalevala lomakeskus (hotellikalevala.fi), noin 4 km päässä Kuhmon keskustasta Lammasjärven rannalla, sisältää elämyksiä ja aktiviteetteja vuoden ympäri muun muassa Lönnrotia ja taiteilija Akseli Gallen-Kallelaa inspiroineissa kalevalaisissa perinnemaisemissa.
Hotelli Kalevala.
Neljän tähden tasokasta majoitusta tarjoava, vuodesta 1989 avoinna ollut hotelli on erityisesti aktiivilomalaisten suosima kohde, sisältäen lisäksi saunan, infrapunasaunan, porealtaita, spa-hoitoja (hierontoja, yrttiporekylpyjä, jne), kuin myös terassilla varustetun Kanteletar-ravintolan viehättävillä järvinäkymillä.
Kanoottiretkiläisiä lähdössä hotellin laiturilta kohti Lentuan luonnonsuojelualueella sijaitsevaa Harakkasaarta (Hotelli Kalevala).
Kainuulaisissa kansallismaisemissa ja Kuhmo nähtävyydet kaupunkikohteissa vietetyn, ikimuistoisia kokemuksia täynnä olevan päivän jälkeen voit ladata akkuja paikallisen keittiön erikoisuuksien parissa ravintola Kantelettaressa.
Suosittuihin ravintolan (hotellikalevala.fi/ravintola) a la carte -listan kuhmolaisiin hienouksiin ovat kuuluneet esimerkiksi rönttöset, Kainuun leipäjuusto lakalla, sienisalaatti ruiskupissa, viereisen Lammasjärven kuhasta valmistetut pääruoat, sekä jälkiruokina tervajäätelöä (Lentiiran tervasta) lakkahillolla ja mustikkakukkoa vaniljakastikkeella.