Lahden kaupungintalo on Eliel Saarisen suunnittelema myöhäisjugend-tyylinen upea rakennus, johon kuuluu myös näyttävä kaupungintalonpuisto.
Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo sijaitsee Salpausselän harjulla, kaupungin rakennetun keskustan korkeimmalla kohdalla.
Kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu vuonna 1910, jonka Saarinen voitti. Kaupungintalo valmistui vuonna 1912.
Saarinen suunnitteli myös rakennuksen ohessa olevan Kaupungintalonpuiston, joka toteutettiin karsittuna versiona myöhempänä ajankohtana.
KUVA: Kaupungintalo, joka on valmistunut vuonna 1912, nähtynä ylöspäin sen viereisestä, alaspäin laskeutuvasta Marianpuistosta, jolta lähtevä etelä-pohjoissuuntainen Mariankatu päättyy pohjoisessa päädyssään Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon.
KUVA: Merkittävin rakennuksen yksittäinen kohokohta on sen kellotorni, joka muistuttaa tyyliltään Saarisen muista töistä Suomen KansallismuseotaHelsingissä sekä Joensuun kaupungintaloa.
KUVA: Näkymä Lahden pääkirkolta, Ristinkirkolta, kaupungintalolle. Välillä näkyvä monumentti on Pentti Papinahon suunnittelema kuuluisa teos,Hakkapeliittain Kotiinpaluu.
KUVA: Kaupungintalon yhteyteen, rakennuksen itäpuolelle, rakennettiin Saarisen suunnittelemä edustuspuisto, Kaupungintalonpuisto, joka sisältää useita kaupungin merkittävimmistä patsaista, kuten kuvassa näkyvän Victor Janssonin tekemän Vapaudenpatsaan, vuodelta 1921.
KUVA: Kaupungintalonpuisto sisältää useita penkkejä varrellaan levähtämistä ja maisemien ihailua varten.
KUVA: Kaupungintalonpuiston Rautatienkadun puoleisessa päädyssä oleva Yrjö Liipolan suunnittelema monumentti, Työn patsas, vuodelta 1946, kuvaa puunkaatajaa, ja se on omistettu lahtelaiselle puunjalostukselle, toimien myös ylistyksenä työnteolle.
Yhdessä näköyhteydessä olevan Alvar Aallon suunnitteleman Ristinkirkon,kauppatorin, ja näitä kolmea yhdistävän Mariankadun kanssa, tämä kokonaisuus muodostaa Alfred Caweenin vuonna 1878 suunnitteleman Lahden seremonia-akselin.
Kaupungintalo edustaa arkkitehtuurityyliltään myöhäistä jugendia, jonka julkisivumateriaaliksi Saarinen valitsi tumman, poltetun tiilen.
Rakennuksen tärkein yksittäinen arkkitehtuuri elementti on sen porrastettu kellotorni, joka hallitsee julkisivua varsinkin Mariankadulle päin.
Kaupungintalon interiöörit on suunniteltu vastaamaan harmonisesti julkisivun antamaa kuvaa rakennuksesta, joka näkyy varsinkin jugend-periodin vahvoina väreinä ja luonnonornamentteina.
Suuri osa rakennuksen huonekaluista ja valaisimista on Saarisen itsensä suunnittelemia.
Kaupungintaloa laajennettiin samantyylisellä, vuonna 1934 valmistuneella lisäosalla, jonka suunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen.
Itäisellä puolella rakennusta oleva Kaupungintalonpuisto sisältää useita patsaita, mukaanlukien vuodelta 1921 olevan, sisällissodassa kaatuneiden valkoisten sotilaiden muistoksi pystytetyn, Victor Janssonin tekemän, Vapaudenpatsaan.
Patsas kuvaa alastonta mieshahmoa, jonka mallina oli myöhemmin kansanedustajanakin tunnettu Elias Simojoki (fi.wikipedia.org/wiki/Elias_Simojoki).
Simojoki oli mallina myös Victor Janssonin toiseen tunnettuun Vapaudenpatsaaseen, joka sijaitsee Tampereella ja julkistettiin samana vuonna Lahden patsaan kanssa.
Nykyisin kaupungintalo toimii perinteiseen tapaan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tiloina, joiden ohella rakennuksessa toimii myös kaupunginkanslia, sekä kellarikerroksessa lounasravintola Tyrmä.
Rakennukseen on mahdollista tutustua opastetun, maksullisen kierroksen avulla, joita on tarjolla suomen ohella muillakin kielillä.
Kierrosten järjestämisestä vastaavat auktorisoidut Lahden oppaat (www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/FC4C3845BFE56A1DC22570EA00418383).
Kaupungintaloon voi nykyisin tutustua myös virtuaalikierroksen avulla, joka löytyy osoitteesta www4.lahti.fi/doc/kaupungintalo/.