Marienplatz Munchen

Marienplatz Munchen on kaupungin kävelykatukeskustan ydin ja tärkein aukio, jolla järjestetään mm. Munchenin joulumarkkinat.

Marienplatz on ollut Munichin keskustori aina siitä saakka kun Henrik Leijona, Baijerin herttua, perusti kaupungin vuonna 1158.

Aukio on toiminut vuosisatojen läpi kaupungin urbaanin kehityksen ja sosiaalisen elämän keskuksena, ja aina alusta saakka varsinkin markkinapaikkana, ja torin pysymisen rakentamisesta “ikuisesti” vapaana vahvisti keisari Ludvig IV vuonna 1315.

Marienplatz square as seen from Peterskirche church tower

KUVA: Näkymä Marienplatz aukiolle sen vieressä olevan Sankt-Peter-Kirche (Pietarinkirkko) rakennuksen tornista, jossa on ympärivuotisesti auki oleva näköalatasanne 56 metrin korkeudessa (jonne menevässä portaikossa on 306 askelta).

Mariensaule Munich Germany

KUVA: Keskellä Marienplatz aukion noin 100 m pituutta ja 50 leveyttä on Mariensäule pylväs, joka esittää Neitsyt Mariaa Jeesus lapsi sylissään. Neitsyt Maria on myös “Patrona Bavariae”, eli Baijerin ja Munchenin suojeluspyhimys.

Virgin Mary and baby Jesus statue Marienplatz Munich Germany

KUVA: Lähikuva kultaisesta Neitsyt Maria patsaasta Jeesus Lapsi sylissään pylvään päässä.

Mariensaule column cherub and dragon Munich Germany

KUVA: Pylvään alustan neljällä kulmalla on Munchenin varjeluteemaan liittyen neljä kerubi-patsasta, jotka symbolisesti taistelevat leijonaa (symboloiden sotaa), basiliskia (rutto), kuvan lokikäärmettä (nälkä), ja käärmettä (epäusko) vastaan.

Fischbrunnen Munich Germany

KUVA: Kuvan Fischbrunnen (Kalasuihkulähde) on muistona ajoista jolloin Marienplatz vielä toimi kaupungin keskeisenä markkinapaikkana, ennenkuin läheinen Viktualienmarkt aloitti toimintansa vuonna 1807.

Historiallisesti aukio jakaantui eri osioihin sen mukaan mitä kussakin osiossa myytiin, ja esimerkiksi Fischbrunnen suihkulähteen luona pidettiin kalamarkkinat.

Aukiolla on myös historiansa aikana ollut poliittista merkitystä, josta esimerkkinä on sen keskellä oleva Mariensäule pylväs, jonka herttua Maksimilian I antoi pystyttää vuonna 1638 sen kunniaksi, että kaupunki säästyi tuholta huolimatta Ruotsalaisten (mukana suuri määrä suomalaisia sotajoukkoja, kuten esimerkiksi kuuluisat hakkapeliitta ratsujoukot (fi.wikipedia.org/wiki/Hakkapeliitat)) kaupungin hallinnasta kolmikymmenvuotisen sodan aikana.

Latinankielinen teksti pylvään alustassa kertoo tuonaikaisesta kiitollisuudesta Baijerin suojeluspyhimys Neitsyt Marialle (vapaasti suomennettuna):

Kaikista hyväsuopaisin suuri Jumala, Jumalan suopea neitsyt äiti, kaikkivoipainen suojelija, säästi Baijerin kodit, kylät, armeijan, perheet, ja toiveet, josta hänen alamaisensa kiitollisena, joukossa Maksimilian, Ylä-ja Alabaijerin, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan herttua ja valittu hallinnoija, antoi nöyrästi rakennuttaa erilaisia monumentteja, vuonna 1638.

Aukiota ympäröi useita Munchenin kuuluisimmista rakennuksista, mukaanlukien Georg von Hauberrisserin suunnittelema Munchenin uusi raatihuone vuodelta 1909, mestariarkkitehti Jorg von Halsbachin vanha raatihuone 1400-luvulta, sekä modernimmista rakennuksista varsinkin Kaufhof tavaratalo (www.galeria-kaufhof.de).

Aukiolla järjestetään suuria yleisöjuhlia erilaisten paikallisten urheilu tai muiden saavutusten jälkeen, samaan tapaan kuin Suomessa kansallisesti merkittäviä saavutuksia usein juhlitaan Helsingin kauppatorilla.

Muita kuuluisia tilaisuuksia aukiolla on varsinkin uuden raatihuoneen tornin kellopeli, joka esittää kuvaelman Munchenin kaupungin historiasta joka päivä kello 11, 12, ja 17 (joista viimeistä ei esitetä talvikautena marraskuu-helmikuu).

Marienplatz Munchen toimii myös Munchenin joulumarkkinoiden (jota paikalliset kutsuvat nimellä “Christkindlmarkt”) pitopaikkana ensimmäisestä adventtisunnuntaista (fi.wikipedia.org/wiki/Adventti) aina joulunaattoon saakka.

Seitsemän vuoden välein aukio toimii Schäfflertanz tanssien keskuspaikkana, jotka aloitettiin perimätiedon mukaan vuonna 1517 ruttoepidemian aikana, tuomaan kevennystä ihmisten synkkään arkipäivään (jonka takia tanssijoiden joukossa on mm. hovinarri, jota esittää usein jokin paikallisista kuuluisuuksista).


Tanssi on mukana myös tornikellopelin jokapäiväisessä kuvaelmassa veistoshahmojen esittämänä.