Katsaus Mikkeli nähtävyydet kohokohtiin, top 5 Mikkeli nähtävää listaan, kuten Mikkelin tuomiokirkko, Taidemuseo, Päämajamuseo ja Mannerheimin vaunu, Mikkelin tori, sekä sisävesiristeily Saimaalla.
Nähtävyyksistä Mikkelin tuomiokirkko on kaupungin pääkirkko, yksi koko Suomen parhaita uusgotiikan mestariteoksia, jonka on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck, ja joka valmistui vuonna 1897.
Punatiilisen rakennuksen ulkoisiin kohokohtiin kuuluu sen itäpuolisessa, kaupunginpuoleisessa päädyssä oleva näyttävä kellotorni.
Mikkelin punatiilisen, uusgotiikan arkkitehtuurityyliä edustavan tuomiokirkon eteläinen sivusta.
Kirkon (mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/mikkelintuomiokirkko) kellotornin kellot ovat peräisin bochumilaisesta, saksalaisesta perinteestä, ja aikaa näyttävä kello tilattiin aikanaan aikansa yhdeltä kuuluisimmista kellosepistä, tukholmalaiselta G. V. Linderothilta.
Taidemuseo (mikkeli.fi/mikkelintaidemuseo) on ollut toiminnassa nykyisessä muodossaan vuodesta 1976, ja syntyi Johannes Haapasalon museon laajentuessa Martti Airion lahjoittaman taidekokoelman ansiosta.
Museo toimii graniittisessa, Armas Rankan suunnittelemassa, vuonna 1912 valmistuneessa talossa, aivan Mikkelin keskustan alueella.
Mikkelin taidemuseo.
Taidemuseon kokoelma ja pysyvä näyttely koostuu varsinkinsuomalaisesta kuvataiteesta aina 1870-luvulta 1980-luvulle saakka, töiden edustaessa varsinkin jälki-impressionistista ja ekspressionistista tyylisuuntaa.
Mukana on kuitenkin myös taiteellisesti merkittäviä huonekaluja, yksityiskohtaisia itämaisia mattoja, ja pienesineistöä Martti Airion henkilökohtaisesta kokoelmasta.
Päämajamuseo ja Mannerheimin vaunu kertovat osana Mikkeli nähtävyydet kokonaisuutta niistä kolmesta itsenäisen Suomen sota-ajan periodista (1918, 1939–40, ja 1941–44), jolloin Mikkeli on toiminut maan armeijan päämajan sijoituspaikkana.
Päämajamuseo.
Näistä kahdesta Päämajamuseo (mikkeli.fi/paamajamuseo), joka avattiin vuonna 1989, esittelee aidon, sodanaikaisen päämajan aikaisessa asussa olevat tilat näyttelyineen, kohokohtana Mannerheimin sodan aikainen työhuone.
Mannerheimin vaunu on puolestaan ylipäällikkö Mannerheimin henkilökohtainen, sodanaikainen salonkivaunu, jota hän käytti etupäässäkomentokeskuksena.
Vaunu, joka sijaitsee nykyisin osana Mikkelin rautatieasemaa, oli myös paikka, jossa Mannerheim tapasi Hitlerin vuonna 1942, ja tästä tapaamisesta otetut valokuvat muodostavat osan vaunusta löytyvää näyttelyä.
Manneheimin vaunu osana Mikkelin rautatieasemaa.
Mannerheimin salonkivaunu on nähtävyytenä avoinna yleisölle vain yhtenä päivänä vuodesta, 4.6., mutta vaunun sisätiloihin voi käydä katsomassa sen ikkunoista ympäri vuoden.
Mikkelin tori (mikkelintori.fi) on hallitustorilla toimiva kaupunkimarkkina, josta löytyviin kauppiaisiin kuuluvat keskeisesti kahvila- ja leipomokojut, kalakauppiaat, käsityö- ja lahjatavaratuote myyjät, sekä tekstiilikauppiaat.
Tori on idyllinen paikka viettää valoisaa suomalaista kesäiltaa ja ostaa tuoreen kahvin kyytipojaksi erilaisia herkkuja ja tuoreita lämpimäisiä, kuten vohveliherkkuja, kalakukkoja, leipäsiä, ja munkkeja.
M/S Kaunis Veera (lähdöt Puumalan satamasta).
Mikkeli nähtävyydet parhaimmistosta sisävesiristeily on puolestaan yksi aidoimpia tapoja nauttia paikallisesta, kesäisestä sisävesielämästä Saimaan sinisillä aalloilla ja nähdä samala mahdollisesti yhden alueen rakastetuista alkuasukkaista: aidon saimaannorpan.
Seudulla lähdöt Saimaan kierrokselle käynnistyvät usein Puumalan satamasta, joka sijaitsee noin 71 km päässä Mikkelin kaupungin keskustasta. Satamaa käyttävät kotisatamanaan mm. M/S Kaunis Veera (ms-kaunisveera.fi) sekä heinäkuun läpi seilaava höyrylaiva S/S Wenno.
Näistä M/S Kaunis Veera risteilee Saimaata kohteisiin Rokansaari, Kukonharjun kanava, sekä Niinisaari, joista jälkimmäisestä löytyvät lisänähtävyyksinä muun muassa Okkolan Lomamökit, Ravintola Niinipuu, Temolan viinitila, Hanhiniityn paja, Posliiniatelje Honeymoon, Korpigalleria sekä Liehtalan museotila.