Outokumpu nähtävyydet top 5 kohteita ovat Vanha Kaivos, Outokummun Erä- ja luontokeskus, Kuusjärven kirkko, Kummunkadun geologinen aikajana, sekä Valamon luostari.
Nähtävyyksistä Vanha Kaivos (vanhakaivos.com) on linnamainen, vuosina 1910–1989 operoinut ja paikkakunnan koko maan tuntemaksi nostanut entinen kuparikaivos, toimien nykyään kaivosmuseona ja elämyskeskuksena.
Vanha Kaivos.
Vanhan Kaivoksen pääkohde on vuonna 1982 perustettu, kuuteen pysyvään näyttelyyn jaettu Kaivosmuseo (vanhakaivos.com/kaivosmuseo), joka esittelee noin 6 000 objektin (esineitä, valokuvia, karttoja- ja piirustuksia, filmejä, äänitteitä, taidetta, jne) kokoelmalla kaivostoimintaa Outokummussa ja yleisimminkin Suomessa 1910-luvulta nykyaikaan.
Konenäyttely (Vanha Kaivos).
Vierailijoiden suosikkeja Kaivosmuseon pysyvien näyttelyiden puitteissa ovat mm. Maan aarteet -kivinäyttely, nimensä mukaisesti täynnä maanalaisia aarteita – kultamalmeja, EU:n alueen vanhinta kiveä 3500 miljoonan vuoden takaa, sekä esimerkiksi rubiineja; Maan alla – moderni kaivos -näyttely, kertoen taustoja maan alueella nykyisin toimivien yli 50 kaivoksen toiminnasta; ja kesäaikaan avoinna oleva Konenäyttely, sisältäen muun muassa paloauton 1940-luvulta, räjähdysajoneuvon, kuin myös malmivaunun.
Opastettu kierros Museotunneliin (Vanha Kaivos).
Ikimuistoisimpiin osioihin Kaivosmuseota kuuluu sen 277-metriä pitkä, vuodesta 1985 avoinna ollut ja aina 50 metrin syvyyteen yltävä Museotunneli – työpäivä kaivoksessa (vanhakaivos.com/museotunneli) osio, jossa pääset elämään hetken aidossa kaivosmiehen työmaan olosuhteissa. Tunneli, jossa lämpötila on noin +8 -astetta, esittelee 1900-lukulaista kaivostyöympäristöä lisäksi valokuvien ja vanhojen kaivostyökoneiden avulla.
Hienon Outokumpu nähtävyydet lisäkokemuksen antaa kaivosalueella sijaitseva Kaivostorni (vanhakaivos.com/kaivostorni-ja-murskaamo), jonka huipulta, 74 metrin korkeudelta vedenpinnasta, avautuvat upeat 360 asteen näkymät ympäröivään Outokummun alueeseen ja kirkkaalla säällä jopa 50 km päässä sijaitsevaan Pohjois-Karjalan keskussairaalaan asti. Tornin yhteydessä sijaitsee entinen kaivoksen murskaamo ja sen dramaattisen kokoinen, aikanaan malmin murentamiseen käytetty murskain.
Kaivotorni ja Murskaamo (Vanha Kaivos).
Kierros Vanhaan Kaivokseen on hyvä päättää sen ravintolaan (vanhapaja.fi), ruokalistan kuuluisana erikoisuutena ollessa perinteinen lihakeitto Mainarin soppa / Kaivossoppa, jota kaivosemännät aikoinaan kuljettivat kaivostunneleiden taukopaikoille.
Outokummun Erä- ja luontokeskus (sarkiselka.fi/era-ja-luontokeskus/) on Outokumpu nähtävyydet listalla kauniita harjumaisemia tarjoava koko perheen kohde, jossa viihtyvät etenkin aktiivilomaa hakevat ja luonnon kauneudesta nautiskelijat.
Outokummun Erä- ja luontokeskus kartta (kartta suurempana: outomatka.fi/era-ja-luontokeskus/).
Maisemissa, joita on usein verrattu etenkin Koliin ja Punkaharjuun, voit muun muassa patikoida luontopolkuja (3, 4, ja 7 km) pitkin, käydä 12-järven (n. 14 km) melontakierroksella, pulahtaa uimaan Suomen parhaaksi äänestetyllä uimarannalla (Ilta-Sanomien yleisöäänestys kesällä 2022), kalastaa, sekä talvisin ottaa tuntumaa puhtaaseen lumeen lumikengillä tai hiihtäen.
Särkiselän leirintäalueen uimarannan hyppytorni (Outokummun Erä- ja luontokeskus).
Paikka sisältää lisäksi esteettömän Lasten kalakeitaan, jossa alle 12-vuotiaat ja liikuntaesteiset henkilöt voivat maksutta narrata kaloja, jopa lohia. Kalakeitaalla on kalastuspaikan yhteydessä noin 300 metriä kulkuväyliä, tulipaikkoja, laavu, kota, ja upea Karhunpesä-paviljonki.
Kolmikannan leirikeskus (Outokummun Erä- ja luontokeskus).
Loman viettoon alueelta löytyy oheispalveluina Kolmikannan leirikeskus, Särkiselän leirintäalue (facebook.com/sarkiselkacamping/), 10 vuokramökkiä, vaunu- ja telttapaikkoja, kaksi vuokrasaunaa, välinevuokraamo, sekä kesäisin avoinna oleva Kaunisniemen kahvila.
OkuJam Goes Kesämeininki jami-ilta Kaunisniemen kahvilan terassilla (Outokummun Erä- ja luontokeskus).
Entisessä kaivostyöläisten hiihtomajassa toimiva ja terassin sisältävä Kaunisniemen kahvila operoi kesä – elokuussa myös opastuskeskuksena, josta saat hankittua kartat, kalastusluvat, ja vuokravälineet (kanootteja, kajakkeja, ja SUP-lautoja). Majoituspaikoista Särkiselän leirintäalue on toiminnassa kesäkuukaudet, Kolmikannan leirikeskuksen ollessa puolestaan avoinna vuoden ympäri.
Kuusjärven kirkko (outokummunseurakunta.fi/kuusjarven-kirkko) on Outokumpu nähtävyydet vaihtoehdoista näyttävä, noin 5 km päässä keskustasta sijaitseva, uusgotiikkaa edustava kirkko vuodelta 1878.
Kuusjärven kirkko.
660-hengelle suunniteltu ja kesäkauden vierailijoille avoinna oleva kirkko sisältää hienon arkkitehtuurinsa ohella kohokohtina muun muassa Eino Härkösen vuonna 1914 maalaaman Ristiinaulittu-alttaritaulun, Kangasalan urkutehtaan valmistamat 12-äänikertaiset urut (1915), sekä tekstiilitaiteilija Dora Jungin suunnitteleman alttarivaatetuksen.
Kirkon tyylikkäältä kirkkopuistolta löytyy lisäksi kuvanveistäjä Gunnar Finnen suunnittelema, 124 sankarivainajaa sisältävän sankarihautausmaan yhteydessä oleva muistomerkki “Syytön”.
Gunnar Finnen suunnittelema sankaripatsas-muistomerkki “Syytön” itsenäisyyspäivän seppeleen laskun aikaan (Kuusjärven kirkko).
Erinomainen ajankohta vierailla Kuusjärven kirkolla on jonkin sen tiloissa kesäkuukausina järjestettävän konsertin, iltakirkon, tai jumalanpalveluksen yhteydessä, joista ilmoitetaan Outokummun seurakunnan tapahtumakalenterissa (outokummunseurakunta.fi/tapahtumat).
Kummunkadun geologinen aikajana (visitoutokumpu.fi/elava-kummunkatu/) on Outokumpu nähtävyydet kohteista ainutlaatuinen, yhdeksästä kivilohkareesta kaupungin pääväylän varrella muodostuva kokonaisuus, esitellen maapallon eri geologisia aikakausia.
Vuonna 2020 valmistunut aikajana, joka on mieleenpainuva elämys Outokummusta, jossa on aikojen kuluessa louhittu maailman vanhimpiin kuuluvia mineraaleja, alkaa Vanhan Kaivoksen kivipuiston reunalta ja päättyy torille, kaupungintalon kupeeseen.
Väylän (outokummunkaupunki.fi/outokummun-geologinen-aikajana) puitteissa näet kohokohtina mm. Pohjois-Karjalan maakuntakivenä tunnetun vuolukiven Juuasta, Kolin valkean kvartsiitin, stromatoliittikiven (Suomen vanhin fossiilikivi), Kangasniemen pallograniitin, sekä Valtimon poimuttuneen gneissin.
Noin 2 250 miljoonaa vuotta vanhan Kolin valkean kvartsiittilohkareen vierellä oleva opastaulu (Kummunkadun geologinen aikajana).
Tunnetuin ja viimeinen aikajanan kivistä on Outokummun torin laidalla sijaitseva, 3 500 miljoonaa vuotta vanha Siuruan gneissi, Suomen ja koko EU:n vanhin tunnettu (maapallolla muodostunut) kivi. Sen voittaa iällä vain ulkoavaruudesta tullut, Lieksassa vuonna 2017 löydetty “Lieksa” pallasiitti kivirauta-meteori, nykyään osana Luonnontieteellisen keskusmuseon meteoriittikokoelmaa, jonka on analysoitu olevan 4 500 miljoonaa vuotta vanhan.
Älypuhelimissa toimiva Digiväylä AR-sovellus Kummunkadun geologisen aikajanan kohteisiin.
Kummunkatua seuraavan geologisen aikajanan reitin varrelta löytyy opasteita, jotka kertovat tarkemmin nähtävyydestä ja siihen kuuluvista lohkareista. Outokumpu on hankkinut opastaulujen ja kuvien oheen avuksi lisäksi modernin Digiväylä (digivayla.fi) AR-sovelluksen (play.google.com/store/apps/digivayla), joka toimii lisätyn todellisuuden (AR) tekniikkaa tukevilla älypuhelimilla.
Valamon luostari (valamo.fi) on Outokumpu nähtävyydet listalla päiväretkikohde noin 43 km päässä Heinävedellä sijaitsevaan kuuluisaan, yli 100 000 kävijää vuosittain vastaanottavaan munkkiluostariin, joka jatkaa aiemmin Laatokan Valamon saaristossa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella toimineen, 1100-luvulla perustetun luostarin perinnettä.
Valamon luostari.
Luostari, joka on avoinna vierailuille vuoden ympäri, on elämyksenä suomalaisen ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus, jossa voit tutustua luostarin museoon ja vieraileviin näyttelyihin, ihailla luostarikirkkojen ikoneita, sekä osallistua kahden eri kirkon puitteissa järjestettäviin jumalanpalveluksiin, jotka ovat avoimia kaikille.
Valamon luostarin pääkirkko – Kristuksen kirkastumisen kirkko.
Monille yksi vierailun kohokohtia on Valamon Luostarimuseo (valamo.fi/luostarimuseo), jossa paikan historia ja nousu nykyiseksi suurluostariksi kerrotaan maalauksin, esinein, ja valokuvin, sisältäen aarteita kuten keisari Aleksanteri I:n lahjoittaman timanttiristin vuodelta 1822, kreivitär Amalie Adlerbergin vuonna 1864 lahjoittamat ehtoollispeitteet, sekä papiston käyttämiä ristejä, päähineitä, ja evankeliumikirjoja 1800-luvulta.
Valamon kesälampaat, joihin pääsee tutustumaan erillisen (maksullisen) opastetun kierroksen aikana.
Jo päivävierailu luostarissa on elämys, mutta monet haluavat syventää kokemustaan yöpymällä luostarin rauhassa. Voit valita majoituksena luostarihotellin, Valamon opistohotellin, tai jommankumman askeettisista vierasmajoista, joista toinen on palvellut aiemmin munkkien asuinrakennuksena ja toinen kartanon kärryliiterinä.
Kahvila-Ravintola Trapesan punainen sali (Valamon luostari).
Myös ruokailu onnistuu Valamon luostarin tiloissa toimivassa 260-paikkaisessa Kahvila-Ravintola Trapesassa (valamo.fi/ravintola-trapesa). Vaihtoehtoihin kuuluvat noutopöytäruokailun ohella esimerkiksi jo käsitteeksi muodostuneet munkkikahvit, heinäkuun ajan tunnelmaa luodessa valamolainen teepöytä-kattaus.
Kuin muinaiset pyhiinvaeltajat, voit päättää vierailusi Valamoon hankkimalla mukaasi paikan luostarikauppa Tuohuksesta (valamo.fi/muistoesinemyymala-tuohus) muistoesineitä käynnistäsi, vaikkapa käsin maalattuja ikoneita, rukousnauhoja, postikortteja, kaularistejä ja -ikoneita, Valamossa valmistettuja mehiläisvahatuohuksia, tai luostariteetä.