Palais de Justice Pariisi sijaitsee paikalla, josta Pariisissa on jaettu oikeutta aina paikalla olleen kuninkaallisen Palais de la Cité palatsin, jonka Sainte Chapelle kappeli ja Conciergerie on vielä jäljellä, rakentamisesta keskiajalla.
Palais de Justice sijaitsee paikalla jossa aikaisemmin toimi Palais de la Cité, joka oli sekä Ranskan kuninkaiden virallinen asuinpaikka että vallankäytön keskus, periodilla 900-1300 j.Kr.
Tästä aikaisemmasta historiallisesta palatsikompleksista on jäljellä vielä kaksi jäännettä: Conciergerie sekä Sainte Chapelle kappeli.
KUVA: Näkymä Palais de Justice rakennukseen Cité metroaseman (linja M4) sisäänkäynnin läheltä, Rue de Lutéce kadulta.
KUVA: Palatsin paraatisisäänkäyntinä toimii kuvan upea kultainen portti. Takana olevan rakennuksen etupihan kautta poistutaan palatsin yhteydessä olevasta Sainte-Chapelle kappelista, joka on avoinna yleisökäynneille.
KUVA: Palais de Justicen läntinen julkisivu, kuvassa, on myös näkemisen arvoinen, ja sisältää klassisia veistoksia ja sisäänkäyntiä vartioivat leijonapatsaat.
Conciergerie rakennelma on toiminut historiansa aikana varsinkin vankilana, jossa esimerkiksi kuningatar Marie Antoinettea pidettiin Ranskan vallankumouksen aikaan (1789-99) vankina ennen teloitusta giljotiinilla.
Nykyään rakennus toimii varsinkin museona ja Ranskan oikeushallinnon toimistoina.
Sainte Chapelle puolestaan on kuuluisa, upean arkkitehtuurinsa ohella, sen vuoksi, että se on toiminut säilytyspaikkana kristinuskon suurimmille aarteille, joukossa Jeesuksen orjantappurakruunu.
Kuningas Kaarle V:nen periodilla hovin sijaintipaikkaa muutettiin Palais de la Cité:stä l’Hôtel Saint-Pol hallintopalatsiin, mutta vanha rakennus säilytti edelleen muun muassa hovin taloushallinnon kamarin toiminnot.
1500-luvulta alkaen aina Ranskan vallankumoukseen saakka paikka oli myös Pariisin parlamentin toimirakennus ja vallankumouksen vuosina 1793-1795 palatsi oli vallankumoustuomioistuimen (en.wikipedia.org/wiki/Revolutionary_Tribunal) rakennus.
Vallankumousta seuranneen kansallisen palautumisen periodilla palatsi toimi uutena poliittisen liennytyksen ulottuvuutena, joka johti sen roolin ja sitä kautta myös henkilöstömäärän voimakkaaseen kasvuun.
Tätä kasvanutta roolia varten vanha palatsi ei ollut enää riittävän suuri, josta johtui sen nykyiseen muotoonsa alkanut laajentaminen ja jälleenrakentaminen, jotka laitettiin alulle Heinäkuun Monarkian (en.wikipedia.org/wiki/July_Monarchy) toimeksiannosta, pohjautuen arkkitehti Jean-Nicolas Huyotin suunnitelmiin.
Palatsin valmistumista haittasivat eritoten Pariisin kommuunin (fi.wikipedia.org/wiki/Pariisin_kommuuni) tapahtumat vuosina 1870-71 sekä vuoden 1871 tulipalo, jotka siirsivät sen valmistumista vuoteen 1883.
Työt rakennuksen suhteen jatkuivat yksityiskohtiensa suhteen vielä aina vuoteen 1914 saakka.
Palais de Justice rakennuksessa toimii nykyisin useita oikeuden istuimia:
- Tribunal de Grande Instance
- Pariisin valitustuomioistuin
- Ranskan Cour de cassation, joka on ylin maan oikeusistuimista