Pariisi Versailles palatsi oli Ranskan kuninkaallisen hovin kotipaikka vuosina 1682-1789, ja yksi suurimmista palatseista maailmassa.
Versaillesin palatsi sai alkunsa vuonna 1624, kun Ranskan kuningas Ludvig XIII alkoi laajentaa pienen metsästysmajan alueelle tehtyjä rakennuksia Versaillesin kylässä, joka nykyisin on Pariisin lähiö noin parinkymmenen kilometrin päässä keskustasta.
KUVA: Näkymä Versaillesin palatsin rakennuksiin ja sisääntuloportteihin nähtynä Avenue de Paris kadulta. Edustalla oleva ratsastajapatsas esittää kuningas Ludvig XIV:sta.
KUVA: Lähikuva Ludvig XIV patsaasta Place d’Armes aukiolla. Patsaan teetätti kuningas Louis-Philippe, ja se valmistui paikalleen vuonna 1836.
KUVA: Versaillesin kuuluisa kultainen portti, joka erottaa Versaillesin kuninkaallisen pihan palatsi-alueen sisääntulon etupihasta. Sisäänkäynti palatsin sisäosiin tapahtuu kuninkaallisen portin kuvan vasemmalla sivulla olevasta portaalista.
KUVA: Näkymä palatsin pääsisäänkäyntiin sen kuninkaalliselta pihalta.
KUVA: Palatsin puutarhojen puoleinen julkisivu kuvattuna “parterres d’eau” osiosta. Altaiden tarkoituksena on olla valon heijastaja palatsin Peilien Saliin, sillä palatsin arkkitehti, André Le Nôtre, piti valoa yhtenä sisustuksen elementtinä, samaan tapaan kuin viherkasveja. Etualan Etienne Le Hongren “Rhône” pronssipatsas on yksi vesipuutarha-osion neljää Ranskan suuria jokia symboloivista patsaista. Patsaan tyyli tulee siitä, että antiikin aikoihin kreikkalaiset ja roomalaiset usein kuvasivat jokensa taiteessa lepäävinä ja partaisina vanhoina miehinä, päässään kaislakruunut, ja kädessä runsauden torvi, symboloiden veden merkitystä rikkauden lähteenä.
KUVA: Versaillesin museokokoelmiin kuuluu kaikkiaan 2102 erilaista patsasta, joista yksi lähikuvassa, sijaiten palatsin puutarhan puoleisessa julkisivussa.
KUVA: Kuvan muodollinen puutarha-osio, Orangerie, oli Jules Hardouin-Mansartin kohokohta puutarhojen suunnitelmassa, ja tarjoaa aukeita tiloja, korkeita puita, ja selkeitä linjoja. Orangeriestä löytyy appelsiinipuita Portugalista, Espanjasta, ja Italiasta, sekä sitrus ja granaattiomenapuita, joista jotkin ovat yli 200 vuotta vanhoja.
KUVA: Yleiskuva Versaillesin kuuluisiin puutarhoihin, jotka Ludvig XIV antoi André Le Nôtren suunnittelemaksi vuonna 1661, ja joiden valmistuminen kesti 40 vuotta. Etualalla oleva suihkulähde on Latona suihkulähde, joka valmistui vuonna 1670, ja jonka suunnittelun inspiraation lähteenä toimi Ovidin “Metamorphoses” (en.wikipedia.org/wiki/Metamorphoses). Taustalla näkyy 1670 metrin pituinen Grand Canal, jonka alkupäästä löytyy “Pieni Venetsia” niminen osio, joka tulee siitä, että Venetsian tasavalta lähetti, vuonna 1674, kuninkaan iloksi kaksi gondolaa ja neljä gondolieeria, jotka majoittuivat kanaalin alkupään rakennuksiin.
KUVA: Yksi puutarhojen dramaattisimmista kohdista on Combat d’animaux (Eläinten taisto) patsaat, joista toinen kuvassa, vuodelta 1687, jotka sijaitsevat suurten alas Latona suihkulähteeseen johtavien portaiden sivustoilla. Kuvan teoksen, jonka on tehnyt Jacques Houzeau, nimi on Combat d’animaux : un limier abattant un cerf (Eläinten taisto: Verikoira Tappamassa Uroshirveä), ja se sijaitsee “Fontaine de point du jour”:in (Aamunkoiton suihkulähde) luona.
KUVA: Näkymä Pariisi Versailles palatsi rakennuksiin Apollon suihkulähteen edestä. Edessä näkyvää osiota kutsutaan nimellä “Kuninkaallinen Kävelyväylä”, ja se on 335 metriä pitkä ja 40 metriä leveä. Väylä rakennettiin Ludvig XIII:n hallinta-aikana, ja sen varrella olevilla sivuteillä on nykyisin tarjolla ostettavaksi muun muassa pientä purtavaa ja juotavaa palatsi-alueen vierailijoille.
KUVA: Kuvan Apollo suihkulähde, joka valmistui vuonna 1671, kuvaa antiikin maailman Apollo jumalan legendaa hevosvaunuineen, ja toimii vertauskuvana Ludvig XIV:aan, aurinkokuninkaaseen.
KUVA: Kävelytie jolta pääsee Grand Trianon palatsille, jonka Ludvig XIV rakennutti vuosina 1678-1688, ja osittain itse suunnitteli, tilaksi, jossa hän saattoi viettää aikaa tärkeimpien läheistensä kanssa poissa hoviväen kansoittamalta pääpalatsilta.
Pariisi Versailles palatsi toimi Ranskan monarkian virallisena residenssinä vuosina 1682-1790, ja sen rakentaminen laajentui tuona aikana varsinkin aurinkokuningas Ludvig XIV:n hallintokautena, vuodesta 1669.
Palatsialueen pääarkkitehtina toimi Jules Hardouin Mansart, ja siitä muodostui vuosien saatossa yksi koko Euroopan hienoimmista kuninkaallisista palatseista, jonka ainutlaatuisista edustustiloista kohokohtina toimi esimerkiksi Galarie de Glaces, “Peilien Sali” (jossa muun muassa on allekirjoitettu ensimmäisen maailmansodan lopettanut Versaillesin sopimus).
Ranskan vallankumousvuosina 1700-luvun lopulla Versaillesin palatsi vaurioitui pahoin, mutta sen saattoi uuteen, entisöityyn kuntoon Napoleon Bonaparte, joka asui vaimonsa Marie Louisen kanssa palatsissa hallintokautenaan.
Palatsi-alueeseen tutustumiseen kannattaa mahdollisesti varata useampikin vuorokausi.
Pääpalatsista on mahdollista tutustua muun muassa opastettujen kierroskäyntien avulla kuninkaan ja kuningattaren valtiollisiin asuintiloihin, peilien saliin, kuninkaan yksityiseen makuuhuoneeseen, kruununprinssin huoneisiin, sekä appartements de mesdames tiloihin.
Laajojen puutarhojen alueelta löytyy useita kohokohtia jotka kannattaa kiertää, mukaanlukien Arc de Triomphe ja Colonnade lehdot, Grand ja Petit Trianon paviljongit, sekä saturnus suihkulähde.
Voit suunnitella vierailuasi etukäteen varsinkin paikan virallisen nettisivuston avulla, osoitteessa en.chateauversailles.fr, josta selviävät myös ajankohtaiset aukioloajat ja pääsylippujen hinnastot.
Pariisi Versailles palatsi alueelle pääsee Pariisin keskustassa monella tapaa, joista yksi helpoimmista on tulla paikalle RER C linjan (en.wikipedia.org/wiki/RER_C) junalla, joka matkana kestää noin puoli tuntia “Versailles – Rive Gauche” asemalle.