Pietari Brahe patsas Turku on toinen kopio Walter Runebergin veistämästä, entistä Suomen kenraalikuvernööriä kunnioittavasta pronssiveistoksesta.
Ajatus muistomerkin pystyttämisestä Pietari Brahen kunniaksi tuli Fredrik Cygnaeukselta vuonna 1863, ja projekti eteni nopeasti varsinkin vuodesta 1880, Brahen kuoleman 200-vuotispäivänä.
Tuona vuonna maassa kerättiin rahaa muistomerkkiä varten, ja patsaan pystyttämistä varten perustettiin komitea, johon kuuluivat Gunnar Berndtson, Albert Edelfelt, Carl Gustav Estlander, sekä Carl Eneas Sjöstrand.
KUVA: Lähikuva patsaasta, jossa Pietari Brahe katsoo kohti Turun Vanhaa Akatemiataloa, puettuna barokkityylisiin pitseihin, sulkahattuun ja saappaisiin, toinen käsi on lanteella ja toinen puristaen Akatemian perustamiskirjarullaa.
KUVA: Yleisnäkymä 2,95 m korkeaan pronssiseen patsaaseen ja sen 4 m korkeaan punaisesta graniittista tehtyyn jalustaan. Jalustassa oleva teksti lukee: “Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds” (suomeksi “Minä olin maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen”). Kuvan taustalla oleva palatsi on Åbo Akademi yliopiston päärakennus.
Kuvanveistäjä Walter Runeberg (Johan Ludvig Runebergin poika) jätti tarjouksen Pietari Brahen patsaasta vuonna 1884, ja taiteilijan teos hyväksyttiin seuraavan vuoden kesänä malliversion valmistuttua.
Pariisissa valettu patsas osoittautui kuitenkin liian suureksi sille Turussa varatulle veistosjalustalleen, ja tämä ensimmäinen valos myytiinkin Raaheen vuonna 1888, Runebergin tekiessä vielä samana vuonna uuden, pienempikokoisemman patsaan Turkuun sijoittamista varten.
Alkuperäinen Raahessa oleva valos poikkeaa Turun kopiosta mm. miekan asennon ja suunnan suhteen, kuin myös hatun sulkien suhteen (jotka puuttuvat Raahen patsaasta).
Turun patsas julkistettiin vuonna 1888 aivan Turun tuomiokirkon viereen, Brahenaukioksi nimetylle paikalle Brahenpuistossa.
Monumentissa olevat viittaukset Turun Akatemiaan ovat teoksessa sen vuoksi, että Pietari Brahe oli Turun Akatemian, Suomen ensimmäisen yliopiston, ensimmäinen kansleri.