Porin raatihuone on C.L. Engelin suunnittelema uusklassisen arkkitehtuurityylin rakennus vuodelta 1841.
Raatihuone on järjestyksessään toinen raatihuone paikalla, ja aikaisempi, punainen puurakennus, tuhoutui Porin palossa vuonna 1801.
Nykyisen uusklassisen arkkitehtuurityylin raatihuoneen, joka valmistui vuonna 1841, suunnitteli maan historian kansallisarkkitehteihin kuuluva Carl Ludvig Engel.
KUVA: Raatihuone kuvattuna sen edustalla olevasta Raatihuoneenpuistosta.
KUVA: Raatihuoneen edustalta löytyy yksi kaupungin kuuluisimmista patsaista, “Satakunnan Karhu”, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz).
KUVA: Empireä eli uusklassismia olevan rakennuksen kohokohtiin kuuluvat sen julkisivun suhteen mm. rakennuksen pyöreäpiirteinen kellotorni sekä neljän pilasterin päätykolmio, josta löytyy Porin kaupungin karhuvaakuna.
KUVA: Päätykolmion alla oleva teksti “CURIA ARCTOPOLIS” on latinaa, suomennettuna “KARHUKAUPUNGIN OIKEUS”, viitaten siihen, että alkuun rakennuksessa sijaitsivat Porin oikeuslaitoksen kokoustilat.
KUVA: Talon katolla olevat J.E. Stenbergin suunnittelemat kolme patsasta kuvaavat kahta airutta (laidoilla) sekä antiikin Rooman lain ja oikeudenmukaisuuden jumalatarta, Justitiaa.
KUVA: Lähikuva Justitia-patsaasta, joka pitää jumalattaren esitystavalla tyypillisesti vasemmassa kädessään vaakaa (symbolina oikeudenjaolle) ja oikeassa kädessään miekkaa (symbolina lainvalvonnalle).
KUVA: Raatihuone toimii pohjoisena päätepisteenä Etelä-ja Pohjoispuiston muodostamalle kokonaisuudelle, joista sivuavat myös Itä-ja Länsipuisto. Kuvan näkymä on Satakunnan Karhun kohdalta kohti Cygnaeuksen koulua.
KUVA: Näkymä takaisin Pohjoispuistosta kohti raatihuoneen rakennusta. Kuvan edustalla oleva Sofia Saaren tekemä rintakuva-patsas vuodelta 2009 esittää Risto Rytiä, Suomen viidettä presidenttiä. Rytillä oli läheiset suhteet Poriin, sillä hän kirjoitti ylioppilaaksi Porin Lyseosta vuonna 1906.
KUVA: Raatihuoneen rakennus nähtynä yli Kokemäenjoen, Kirjurinluodonkärjestä.
Maallista valtaa edustamaan rakennettu talo, joka rakennettiin vuosina 1839-1841, on tehty sokkelikivistä, tiilistä, virolaisesta kattolistakivestä, ja ruotsalaisesta rautatavarasta, kuin myös Öölannin kalkkikivestä ja satakuntalaisesta puusta.
Edustusrakennuksen roolia korottamaan alueeseen suunniteltiin myös keskustan suuntaan avautuva muodollisten puutarhojen Raatihuoneenpuisto, joka toimi aikaisemmin kauppatorina.
Raatihuone toimi Porin kaupungintalona aina vuoteen 1961, jolloin kaupungintalon toiminnot siirrettiin viereiseen, tilavampaan Junneliuksen palatsiin.
Rakennuksen kellarikerroksessa toimii nykyisin ravintola, Raatihuoneen Kellari, ensimmäisessä kerroksessa ovat Porin ja yhteistyökuntien kuluttajaneuvonnan tilat, ja toisessa kerroksessa kokoustilat.