Residenz Munchen toimi hallintopalatsikompleksina Baijerin herttuaille, vaaliruhtinaille, sekä kuninkaille vuosina 1508-1918.
Munchenin Residenz palatsikompleksi sai alkunsa vuonna 1385 rakennetusta Neuveste linnasta, ja laajeni vuosisatojen kuluessa mahtavaksi palatsiksi jonka rakennukset ja puutarhat ulottuivat yhä laajemmalle kaupungin eri suuntiin.
Palatsi toimi Baijerin herttuaiden, vaaliruhtinoiden, ja kuninkaiden hallintorakennuksina vuosina 1508-1918.
KUVA: Näkymä Residenz palatsikompleksin residenzstrasse kadun puoleiselle julkisivulle, josta löytyy mm. sisäänpääsy Residenz museoon (www.residenz-muenchen.de/englisch/museum/index.htm).
KUVA: Palatsikompleksia on rakennettu useiden vuosisatojen aikana aina vuodesta 1385 saakka, mistä johtuu että sen rakennukset edustavat arkkitehtuurityylilajeja renesanssin ajalta, barokkiperiodilta, Rococo aikakaudelta, aina neoklassiseen tyylisuuntaan. Kuva on rakennuksen pohjoiselta, Hofgarten puutarhan puoleiselta julkisivulta, jossa sijaitsee 964 m2 kokoinen Herkulessaal (Herkules halli), jossa pidetään mm. erilaisia konsertteja.
KUVA: Yksi palatsiin liittyvistä legendoista liittyy sen residenzstrassen puoleisten sisäänkäyntiportaalien edustalla oleviin neljään leijonapatsaaseen. Legendan mukaan leijonan (vain yhden) koskettaminen sen kilvessä olevalle kohdalle (näkyy kuvassa kirkkaampana), tuo onnea.
KUVA: Residenz palatsin portaalit, joista yksityiskohta kuvassa, sen kauniille sisäpihoille ovat rikkaasti koristeltuja Residenzstrassen puolella. Hallintorakennukselle osuvasti portaalin latinankieliset tekstit “Justitita” ja “Prudentia” viittaavat kardinaalihyveisiin (en.wikipedia.org/wiki/Cardinal_virtues) “Oikeudenmukaisuus” ja “Harkitsevaisuus”.
KUVA: Residenz palatsi tarjoaa useita upeita sisäpihoja, joista yksi hienoimmista on kuvan Kaiserhof (Keisarin hovi) sisäpiha, jonka nimi juontaa siitä, että silta muinoin oli portaat yhteen rakennuskompleksin upeimmista halleista, Kaisersaal halliin, joka toimi 1600-luvulla valmistumisensa jälkeen yhtenä tärkeimmistä juhlallisuuksien pitopaikkana rakennuksessa.
KUVA: Kuvassa palatsikompleksin kirkko, Allerheiligen-Hofkirche, joka rakennettiin 1826-1837 kuningas Ludvig I:sen hoviarkkitehdin Leo von Klenzen suunnitelmien mukaisesti.
KUVA: Palatsikompleksiin alettiin rakentaa hovin puutarhaa, Hofgartenia, vuodesta 1613. Sen yksi kohokohdista on kuvan Diana temppeli, joka rakennettiin vuonna 1615 Heinrich Schön vanhemman suunnitelmasta. Sen huipulla on kopio Tellus Bavarica patsaasta, joka symboloi Baijerin maan rikkauksia: viljaa, riistaa, vettä, ja suolaa.
KUVA: Koska Residenz toimi aina vuoteen 1918 hallintopalatsina, sen läheisyydestä löytyy useita muinaisten hallitsijoiden patsasmonumentteja, kuten kuvan Baijerin kuningas Ludvig I:sen muistomonumentti, Baijerin osavaltion sisäministeriön ja valtiovarainministeriön rakennusten vieressä.
KUVA: Sisäministeriön takana olevalta Wittelsbacherplatz aukiolta löytyy toinen merkittävä hallitsijaa, vaaliruhtinas (fi.wikipedia.org/wiki/Vaaliruhtinas) Maksimilian I:stä (vallassa mm. pohjoismaalaisittain tärkeän kolmikymmenvuotisen sodan (fi.wikipedia.org/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota) käsittävän periodin 1597-1651) esittävä patsas.
VIDEO: Maailmanmatkaaja ja journalisti Rick Stevesin tekemä esittely Residenz palatsista.
Residenz tarjoaa upeaa arkkitehtuuria, sisätilojen koristeluja, sekä taideteoksia, aikaperiodeilta aina renesanssista neoklassiseen periodiin.
Koko palatsikokonaisuus on yksi parhaista todisteista siitä ainutlaatuisesta tyylitajusta ja kunnianhimosta joita Baijeria vuosisatoja hallinneella Wittelsbachin dynastialla oli.
Residenz, joka nykyään on valtion omistama ja hallinnoima, tarjoaa useita museoita ja kohokohtia, kuten Residenz museon, Aarrekammio museon, Cuvilliés-teatterin, sekä Allerheiligen-Hofkirchen hovikirkon.
Residenz Munchen kompleksi onkin yksi suurimmista museokokonaisuuksista Baijerissa.
Museoista käymisen arvoinen on varsinkin Residenz museo, joka tarjoaa katsauksen Wittelsbachin dynastian hallintotiloihin, ja avattiin yleisölle vuonna 1920.
Näytillä on niin asuinhuoneistoja, seremoniallisia huoneita, kuin myös kappeleita, jotka olivat aikanaan Baijerin hallitsijoiden eksklusiivisessa käytössä, ja tarjoavat yhden Euroopan parhaimmista katsauksista siihen historialliseen tapaan, millä alueen ylhäisö eli.