Ruuhkanpurkajat patsas Joensuu vuodelta 1964 kunnioittaa kaupungin historialle leimaa antavaa uittotoimintaa.
Ruuhkanpurkajat on pronssista valettu metsätyön ja puunuiton muistomerkki, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen vuonna 1964.
Muistomerkki, joka tunnetaan myös nimillä “Tukkilaiset” ja “Souvarit“, kuvaa kahta tukkilaista ruuhkaa purkamassa.
KUVA: Näkymä kohti pronssista “Ruuhkanpurkajat” patsasta, joka sijaitsee Ilosaaren pohjois-rannalla. Kuva on otettu Siltakadulta, joka yhdistää Joensuun keskustan sillalla muun muassa kaupungin rautatie- ja bussi-asemaan.
Erikoisina yksityiskohtina teoksessa on se, että toisen kuvaelman tukkilaisen kasvot on muotoiltu Joensuun entisen kaupunginkamreerin Eero Rantasen mukaan, toisen teoksen tekijän itsensä, Oskari Jauhiaisen, mukaan.
Uittotoiminnalla, jota muistomerkillä kunnioitetaan, on pitkät perinteet Joensuussa, aina Utrankosken sahan perustamisesta vuonna 1780 alkaen, jolloin toiminta alkoi Pielisjoessa.
Alkuun toiminta oli ns. “irtouittoa“, joka tarkoitti sitä, että puuerät kulkivat vapaasti aina suvantoveteen saakka, josta koskien ruuhkat purettiin ja rannat puhdistettiin syntyneestä puutavarasta.
Joensuun seudulla on alueen historian aikana ollut useitakin sahoja, ja näillä yrityksillä oli kullakin oma uittotoimintansa, jota alkuun säännösteltiin uittovuoroina.
Vuodesta 1878 eteenpäin uittoja kuitenkin ohjattiin yhteisuittoina, paikallisen kuvernöörin määräämän lauttaussäännön mukaisesti.
Yhteisuitoissa eri yhtiöiden tukit erotettiin uittomerkeillä, ja tehokkuuden parantuessa Pielisjoessa uitettujen tukkien määrä lisääntyi voimakkaasti aina 1900-luvun alkuun saakka.