Sorbonne Pariisi (La Sorbonne) on yleinen nimitys kaupungin historialliselle yliopistolle joka sijaitsee Quartier Latin kaupunginosassa.
Nimi “Sorbonne” tulee Collège de Sorbonnelta, joka ylemmän tason koulutuspaikkana keskittyi teologian opetukseen, ja jonka teologi Robert de Sorbon perusti vuonna 1253 yhtenä ensimmäisistä merkittävistä keskiaikaisista Pariisin ylipistoista.
Sorbonne oli tosin vain yksi 70:stä keskiajalta peräisin olleista, myöhemmistä Pariisin yliopiston kampuksista, mutta ajan kanssa sen merkitys muodostui keskeiseksi teologisten opintojen suhteen, ja “Sorbonne” nimeä alettiin käyttää synonyyminä viitaten ainoastaan Pariisin yliopiston teologian laitokseen.
KUVA: Näkymä Sorbonnen päärakennuksen Rue des Ecoles kadun julkisivuun, lähellä muun muassa Musée de Cluny museon sisäänkäyntiä, joka on keskiaikaisen taiteen museo.
KUVA: Pääset parhaiten Sorbonnen rakennusten alueelle, josta löytyy myös aivan läheisyydestä muun muassa Panthéon, Pariisin metron linjalla M10, jäämällä pois asemalla “Cluny – La Sorbonne”.
Pariisin maine “valojen kaupunkina” tarkoittaa myös sen merkitystä 1700-luvun “tiedon valon” (fi.wikipedia.org/wiki/Valistus) keskuksena, mutta tämä maine kaupungilla on ollut aina 1200-luvulta, jolle periodille Sorbonnen perustaminen osuu, jolloin Pariisia asutti jo yli 20 000:tta opiskelijaa eri puolilta maailmaa.
Sorbonne Pariisi johti kehitystä myös esimerkiksi teknologian alueella, josta esimerkkinä vuosi 1469, jolloin se asensi kirjastoonsa Ranskan ensimmäisen painokoneen, kuningas Ludvig XI:sta aloitteesta.
Kuuluisa kardinaali de Richelieu (fi.wikipedia.org/wiki/Kardinaali_Richelieu), joka oli opiskellut Sorbonnessa 1606 – 1607, tuli paikan rehtoriksi vuonna 1622, josta muistona on esimerkiksi de Richelieun nimeä kantava 1200-paikkainen amfiteatteri.
Collège de Sorbonne lopetti itsenäisen toimintansa hetkellisesti Ranskan vallankumouksen vuosina (1789-99), avattiin uudelleen Napoleonin toimesta vuonna 1806, ja lopullisesti suljettiin vuonna 1882, sulautuen Pariisin yliopistoon.
Koko Pariisin yliopistoa Sorbonne nimi tuli merkinneeksi 1800-luvun lopun uudistusten myötä, kun Collège de Sorbonnen rakennuksia jälleenkäytettiin Pariisin Akatemian tiloina, ja kun koko Pariisin yliopiston keskusrakennuksilla oli sama nimi (Pariisin Akatemia), “Sorbonnesta” tuli nimitys koko yliopistolle vuosiksi 1896-1971.
Vuonna 1970 Pariisin yliopisto jaettiin 13:sta eri yliopistoon, joiden ylin hallinto on kuitenkin yhteinen, siten että hallintotilat sijaitsevat Sorbonnen rakennuksissa. Neljällä näistä yliopistoista on joko nimessään mukana “Sorbonne” tai ne muutoin liittyvät kiinteästi Sorbonnen yliopistoon:
- Panthéon-Sorbonne Yliopisto (www.univ-paris1.fr), jonka tiloista löytyy myös Sorbonnen observatorio
- Sorbonne Nouvelle Yliopisto (www.univ-paris3.fr)
- Paris-Sorbonne Yliopisto (www.paris-sorbonne.fr)
- Paris Descartes Yliopisto: Faculté des Sciences Humaines et Sociales – Sorbonne (www.shs.univ-paris5.fr)
Kaikilla näillä neljällä julkisella yliopistolla on toimitiloja historiallisissa Sorbonnen tiloissa Rue des Ecoles kadun varrella Pariisin Quartie Latin kaupunginosassa. Samoista tiloista löytyvät myös Pariisin yliopiston hallinto, École Nationale des Chartes, École pratique des hautes études, Cours de Civilisation Française de la Sorbonne, sekä Sorbonnen yliopisto.
Nykyinen Sorbonnen rakennusten tyyli on peräisin arkkitehti Henri-Paul Nénotin johdolla tehdyistä uudistuksista vuosilta 1884-1901. Yliopistoon pääsee sisätilojen osalta tutustumaan nykyisin vain Sorbonnessa opiskelevat.
Kuuluisia entisiä Sorbonnessa opiskelleita ovat muun muassa kardinaali de Richelieu, paavi Benedict XVI, kirjailija Honoré de Balzac, kemistit Marie ja Pierre Curie, kirjailija Simone de Beauvoir, ohjaaja Jean-Luc Godard, presidentin vaimo Jacqueline Kennedy (née Bouvier), jesuiittakirkon perustaja Ignace de Loyola, sekä filosofi Jean-Paul Sartre.