Tampere Hämeensilta on yksi Suomen kuuluisimmista silloista, ja tarjoaa kohokohtina varsinkin Wäinö Aaltosen Pirkkalaisveistokset.
Hämeensilta on kaupungin keskeisin silta, ylittäen Hämeenkadun muodossa kaupungille nimen antaneen Tammerkosken aivan kaupungin keskustassa.
Nykyinen versio sillasta on kahdeksas samalla paikalla olleista silloista, ja valmistui vuonna 1929. Siltaa varten julistettiin suunnittelukilpailu jo vuonna 1925, mutta yhtäkään ehdotuksista ei julistettu voittajaksi.
Sen sijaan toisen sijan jakanut insinööri E. R. Erikssonin suunnitelma tuli nykyisen sillan valmistamisen lähtökohdaksi.
KUVA: Sillan yli menevä Hämeenkatu kuvattuna sen Tampereen rautatieasemanpuoleisesta päädystä. Kauempana taustalla näkyvä palatsimainen rakennus on Tampereen raatihuone. Lähinnä kuvassa näkyvä patsas on Wäinö Aaltosen (fi.wikipedia.org/wiki/Wäinö_Aaltonen) teos “Veronkantaja”, joka on osa sillalta löytyvää neljän Pirkkalaispatsaan kokonaisuutta.
KUVA: Näkymä Hämeensillalle Tammerkosken yläjuoksun puolelta kuvattuna.
KUVA: Muistoplakaatti Hämeensillan keskellä, jossa lukee “HÄMEENSILTA SUUNNITTELU: INSINÖÖRI E.R.ERIKSSON VALMISTUMISVUOSI 1929”. Taustan etualalla näkyviin rakennuksiin kuuluvat Verkarannan Käsi-ja Taideteollisuuskeskus sekä M-Real paperiyhtiön rakennukset.
KUVA: Wäinö Aaltosen Pirkkalaispatsas “Suomen Neito” lähikuvassa, joka valmistui vuonna 1928. Teos on noin 4,5 metriä korkea, sijaiten keskustorin puoleisessa päädyssä Hämeensiltaa.
KUVA: Wäinö Aaltosen Pirkkalaispatsas “Veronkantaja”, joka löytyy samalta puolen siltaa “Suomen Neito” patsaan kanssa, rautatieaseman puoleisessa päädyssä.
KUVA: Pirkkalaispatsas “Eränkävijä” lähikuvassa, joka sijaitsee aivan Tampereen Teatterin päärakennuksen vieressä Hämeensillalla.
KUVA: Pirkkalaispatsas “Kauppias” lähikuvassa. Patsaan vieressä sijaitsee erinomainen Tammerkosken myötäinen rantaterassi Rosso Koskipuisto (www.rosso.fi/tampere.html) ravintolalta ruokailua varten.
KUVA: Sillan vieressä menee Tammerkosken myötäisesti idyllisiä kävely-ja pyöräilyreittejä, kuten kuvan väylä kohti Verkarannan Käsi-ja Taideteollisuuskeskusta (www.taitopirkanmaa.fi/Kaesi-ja-taideteollisuuskeskus-Verkaranta).
Silta, joka on 28,5 m leveä ja pituudeltaan 40 m, on tehty kantavien osiensa suhteen teräsbetonista ja pinnoitukseltaan se on punagraniittia. Tyypiltään rakenne on yksijänteinen holvisilta.
Sillan hienoimpiin kohokohtiin kuuluvat sillä olevat neljä Wäinö Aaltosen tekemää Pirkkalaispatsasta, jotka lahjoitti kaupungille Rafael Haarla.
Neljän teoksen (“Suomen Neito”, “Veronkantaja”, “Eränkävijä” ja “Kauppias”) teemana on symbolisesti pirkkalaisuus osana suomalaisuutta, kuvaten Suomi-neitoa ja keskiajan pirkkalaisia hahmoja.
Pirkkalaispatsaista ja Hämeensillasta onkin muodostunut Näsinneulanohella yksi tunnetuimmista maamerkeistä Tampereella.
Hämeensillan vierestä löytyy useita terassiravintoloita sekä erillisiä penkkejä Tammerkosken maisemista nauttimista varten.