1500-luvulta peräisin oleva Tarton tuomiokirkko ja sen rauniot ovat yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä, ja sisältää näköalatasanteina toimivat tornit.
Tuomiokirkko, jonka rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla ja joka valmistui 1500-luvun alussa, oli vanhan Liivinmaan suurin pyhättö, ja 1500-luvun ajan koko itäisen Euroopan suurin kirkko.
Kirkko on yksi varhaisimmista ja hienoimmista tiiligotiikan arkkitehtuurityylin rakennuksissa Baltian maissa.
KUVA: Tuomiokirkon rakenteita Toomemägi mäen päällä, kuvattuna Tarton korkeimman oikeuden vuodelta 1763 olevan rakennuksen edustalta.
KUVA: Lähikuva kirkon sisäänkäynnistä, josta löytyy Tarton yliopiston historiallinen kirjasto, joka toimii nykyisin yliopiston historian museona, sekä lipunmyynti kirkon tornin näköalatasanteille.
KUVA: Kirkon raunioiden länsipäädystä löytyvät 1400-luvun lopulla rakennetut, alunperin 66 metriä korkeat, mutta myöhemmin tykkitorneiksi madalletut kaksi kirkon tornia. Tornit toimivat nykyisin näköalatasanteina.
KUVA: Sisäänkäynti ylös torneihin. Reitti tornien läpi käy sekä eteläisen että pohjoisen tornien huipuilla, päätyen toisen puolen uloskäyntiin.
KUVA: Näkymä sisäpihalta reittiin ylös näköalatasanteille, torniin rakennettuja portaita pitkin.
KUVA: Näkymä takaisin alas sisäpihalle edellisen kuvan portailta käsin.
KUVA: Näköalatasanne tarjoaa pohjoisen tornin osalta hienot näkymät varsinkin ympäröivään Toomemägi puistoon, josta löytyy useita kohokohtia, kuten monumentit Kristian Jaak Petersonille sekä Karl Ernst von Baerille.
KUVA: Etelätornin näköalatasanteelta puolestaan on erinomaiset näköalat muun muassa kuvan Tarton korkeimman oikeuden historialliselle rakennukselle.
Kirkon alueelta, Toomemägi (suomeksi “Tuomiokirkonmäki”) mäeltä, löytyi myös piispan palatsi (joka rakennettiin samanaikaisesti tuomiokirkon kanssa), ja näiden sisältämä alue oli erotettu muusta kaupungista vahvan muurin avulla.
Kirkkoa, joka oli omistettu apostoleille Pietari ja Paavali, ympäröi aikanaan hautausmaa sekä mm. tuomiokirkon pappien asuintila-rakennukset.
Kirkon länsipuolelle lisättiin sen kaksi tornia 1400-luvun jälkipuolella, alkuun 66 metrin korkeisina, mutta vuonna 1763 ne madallettiin nykyisen korkeisiksi, tykkitorni käyttöön.
Tornien jälleenrakennuksen taustalla olivat myös kirkon saamat vauriot Liettuan sotien (en.wikipedia.org/wiki/Muscovite-Lithuanian_Wars) aikana, ja 1600-luvun alkuun mennessä kirkon holvirakenteet olivat pääosin tuhoutuneet nykyiseen kuntoonsa.
Kirkon jälleenrakennus sen kuori (fi.wikipedia.org/wiki/Kuori) osan suhteen pääsi käyntiin vuosina 1804-1806, Tarton yliopiston vuoden 1802 uudelleen avaamisen jälkimainingeissa.
Tuolloin myös Tarton yliopiston päärakennuksen suunnitellut arkkitehti, J. W. Krause, jälleenrakennutti kuoren yliopistokirjasto käyttöä varten, muuttaen rakennelman samalla kolmikerroksiseksi.
Tarton tuomiokirkon rauniot
Lossi 25
Tartto 51003
Kirjasto on toiminut vuodesta 1981 Tarton yliopiston historiallisena museona (www.ajaloomuuseum.ut.ee).
Tuomiokirkon raunioiden tornit ovat olleet näköalatasanne käytössä vuodesta 2005, vuosittain huhtikuu-marraskuu välisen ajan.