Enkelten kirkoksi kutsuttu Taulumäen kirkko Jyväskylä on kaupungin seurakunnan pääkirkko.
Taulumäen kirkko valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1929 arkkitehti Elsi Borgin tekemien piirrustusten pohjalta, korvaten paikalla olleen, yksitoista vuotta aikaisemmin palon myötä tuhoutuneen kirkon.
Kirkko on arkkitehtuuriltaan yksi 1920-luvun uusklassismin merkittävimpiä edustajia Suomessa, jonka huomattavimpiin rakenteellisiin yksityiskohtiin kuuluvat sen pilareiden kannattamat, kaksikerroksiset lehterit – ainoat Keski-Suomessa.
KUVA: Näkymä Elsi Borgin suunnittelemaan Taulumäen kirkkoon sen edestä menevältä lohikoskentieltä.
KUVA: Taulumäen kirkon 30 metriä korkea kellotorni lähikuvassa, kuvattuna ylös suoraan pääsisäänkäynnin edestä. Ylös kellotorniin johtavassa portaikossa kirkon alakerrasta on kaikkiaan 136 askelmaa, ja yläkerran kellohuone sisältää kolme pronssista valettua kelloa.
KUVA: Kirkkoa kutsutaan “Enkelten kirkoksi” sen sisältämien 24:n enkelihahmon vuoksi, joista yksi, läntisessä julkisivussa osana kellotornin pyöröikkunaa, lähikuvassa.
KUVA: Taulumäen kirkon kellotornin parveke, jonka päällä olevassa muistolaatassa lukee “Jyväskylän maaseurakunnan kirkko rakennettu Jumalan kunniaksi Anno Dom MCMXXIX”.
Kirkkoa kutsutaan myös enkelten kirkoksi, johtuen sen lukuisista enkelimaalauksista ja enkelihahmoista, joita kirkkoon lisäsivät mm. Paavo Leinonen (fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Leinonen), jonka töitä löytyy yli 20:sta kirkosta eri puolilla maata.
Sisätiloista löytyviin merkittäviin taideteoksiin kuuluvat mm. taiteilija Eero Järnefeltin maalaus “Kristus käy veden päällä” (1892-1893), Joonas Heiskan “Jeesus – Hyvä Paimen” vuodelta 1929, sekä kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen tekemä alttarikrusifiksi, joka lisättiin kirkkoon vuonna 2004.
Kirkon romanttista urkurakennustyyliä edustavat urut valmistuivat vuonna 1930 Kangasalan urkutehtaalta, ja kirkosta löytyy myös barokkityyliä edustavat kuoriurut vuodelta 1998.
Kirkkoon mahtuu noin 700 henkeä, ja se on suosittu varsinkin vihkikirkkona, kuin myös hengellisten konserttien ja muiden tapahtumien pitopaikkana.