Thai kieli on saanut alkunsa Etelä-Kiinasta, mutta sanoja ja ilmauksia siihen on tullut varsinkin khmer-kielestä, ja Intian sankskrit ja pali-kielistä.
Thaimaan kouluissa opetettava Thai kieli koostuu maan keskiosien murteista.
Maan neljällä pää-alueella on omat murteensa, joiden eroa voidaan verrata niihin kielten eroon joka Euroopan samansukuisilla portugalin, espanjan, italian, ja ranskan kielillä on.
Maan kieli koostuu 44:stä konsonantista ja 11 vokaalista, sekä 4:stä intonaatiomerkistä, ja kirjoitustapa on vasemmalta oikealle.
Turistien suhteen Thaimaan toinen kieli on englanti, mutta sen käyttömahdollisuus rajoittuu Bangkokiin, osaan Phuketista, Pattayasta, ja Chiang Maista.
Näiden alueiden ulkopuolella paikallisten kanssa keskustelussa, Thaimaan omaa kieltä osaamattomat, joutuvat usein turvautumaan elekieleen ja lyhyisiin, ulkoa opittuihin Thai-lauseisiin ja -sanoihin.
Thai kieli tarjoaa neljä intonaatiota, jotka ovat neutraali (a lyhyt), matala (à), laskeva (â), korkea (á) ja nouseva (a).
Kussakin Thai kielen sanassa viimeinen tavu lausutaan kovempaa kuin muu osuus, ja kirjaimia p, t, ja k seuraava “h” kirjain on äänetön.
Thai kieli – Lauseita ja Sanastoa
Suomenkielinen sana/lause – vastine Thai kielellä
en ymmärrä – may khao ja ï
puhukaa hitaammin, kiitos – phut cha cha
en puhu thai kieltä – phut thaï mïa pen
kuinka paljon? (hinnasta) – rakha thao-raï?
mitä? – araï?
miten? – yang raï?
miksi? – thammaï?
koska? – mua ra-ï?
missä? – thi naï?
mihin aikaan? – wèla naï?
haluan – tchan tong kan
en halua – tchan maï tong kan
vaihtaa – plian
ostaa – su
myydä – khaï
mennä – paï
tulla – ma
antakaa minulle – kho
nukkua – non lap
syödä – kin
auki – peut
kiinni – pit
riittävästi – pho lêo
enemmän – mak kwa
vähemmän – noï kwa
se on kallis – phèng mak
yksi – neung
kaksi – song
kolme – sam
neljä – si
viisi – ha
kuusi – hok
seitsemän – tjet
kahdeksan – pèt
yhdeksän – kao
kymmenen – sip
kaksikymmentä – yi sipp
kolmekymmentä – sam sipp
neljäkymmentä – si sipp
sata – roï
kaksi sataa – song roï
tuhat – neung phan
1 baht – rian báat
5 baht – rian hâa báat
10 baht – baï sip
20 baht – baï yi sip
50 baht – baï háa sip
100 baht – baï roï
500 baht – baï hâa roï
1000 baht – baï phan
päivää, iltaa, näkemiin (naiselle) – sawat di kha
päivää, iltaa, näkemiin (miehelle) – sawat di khrap
olkaa hyvä – karuna
kiitos (miehelle) – kop khun khrap
kiitos (naiselle) – kop khun kha
anteeksi – kho tot
kyllä – tchaï
ei – may tchaï
herra, rouva – khun
kuinka voitte? – (khun) sabaï ïdi ru?
oikein hyvin – sabaïdi khrap (ou kha)
se on viehättävä – suay di
paljon – maak
huonosti – maï di
varovasti – cha-cha
hauska – sanuk
buddha – phra
lääkäri – phêêt
tänään – wan nii
huomenna – phrûng nii
aamu – tonn tchao
ilta-päivä – tonn baï
ilta – tonn kam
puolelta päivin – thiang
ennen – konn nii
jälkeen – lang
minne olette menossa? – khun kamlang tjà paînaî?
oikea – kwa
vasen – saî
kääntykää oikealle – lio kwa
kääntykää vasemmalle – lio saï
käyttäkää tuk-tukia – nâng tùk tùk paî
paljonko minun tulee maksaa – khâa rot thâu raï?
hitaammin – cháa cháa noï
missä bussipysäkki on? – pâi rôt mé yúu thi naï?
asema – sathani rot faî
bussiasema – sathani rot mé
ranta – thalé
poliisiasema – sathani tamrouat
sairaala – rong phayaabaan
postitoimisto – praïsanii
hotelli – rong raem
huone – hong
suihku – hong abnam
puhelin – thorasap
kuuma vesi – náam ron
kuinka paljon per yö? – khun là thao raï
ravintola – ran a han
vesikarahvi – nam plao
vesipullo – nam kwat
leipä – khanom pang
juotava – dum
riisi – khao
kala – pla
onko teillä ruokalistaa englanniksi? – mi meynuu pèn phaasaa angkrit maï?
mikä suosittelette listalta? mi araïïaroïbâang?
tee – nam chaa
kahvi – kaafè
lahti – ao
kylä – ban
kaupunki – chiang
kanaali – khlong
saari – ko
vuori – phu
kuja – soi
satama – tha