Theatinerkirche Munchen on Italialaiseen barokkityyliin tehty upea kirkkorakennus, kuuluen kaupungin tunnetuimpiin hengellisiin maamerkkeihin yhdessä Frauenkirche ja Peterskirche kirkkojen kanssa.
Theatinerkirche rakennettiin kiitollisuudenosoituksena, kun vaaliruhtinas Ferdinand Maria vaimonsa Henrietta Adelaiden kanssa sai esikoislapsensa ja pitkään odotetun perijän, Maksimilian Emanuelin, kymmenen avioliittovuoden jälkeen.
Kirkkoa rakennettiin vuosina 1663-1690, ja valmistettuaan se toimi hovin kirkkona, ja osoitettiin roomalais-katolisen kirkon Theatine uskontokunnalle. Vuodesta 1954 saakka kirkkoa on ylläpitänyt tosin Dominikaanit.
KUVA: Kuva Theatinerkirchen julkisivuun Odeonplatz aukiolta. Kirkko on vastapäätä Residenz hallintopalatsikompleksia ja monumentaalisenFeldherrnhalle loggian vieressä.
KUVA: Theatinerkirchen rococo tyylinen julkisivu 1700-luvulta tarjoaa useita hienoja yksityiskohtia.
Kirkon suunnitteli Italialainen arkkitehti Agostino Barelli, jonka työtä jatkoi Enrico Zuccali, joka lisäsi suunnitelmiin kirkon 71m korkean kupolin sekä kaksoistornit.
Theatinerkirchen julkisivu sai nykyisen Roccoco tyylisen, François Cuvilliés suunnitteleman lopullisen muotonsa vuosina 1765-68, Max III Joosefin hallinta-aikana.
Sen välimerellinen olemus ja keltainen väri ovat olleet yhtenä syynä miksi kirkosta on tullut yksi Munchenin kaupungin tunnetuimmista symboleista ja miksi sillä oli merkittävä vaikutus eteläisen Saksan barokkiarkkitehtuuriin.
Kirkon sisätilojen kohokohtiin kuuluvat sen rikkaat kohokuviotaide yksityiskohdat, joiden tekijöihin kuuluvat Nicolo Petri (1685 – 1688) ja Wolfgang Leutner.
Kirkon alttaritaide on peräisin mestareilta Caspar de Crayer, Carlo Cignani, George Desmareés sekä Joachim Sandrart.
Theatinerkirche oli rakentamisestaan saakka hovin kappeli ja yksi tärkeimmistä Wittelsbachin Baijerin kuninkaallisen perheen hautaholveista kaupungissa, yhdessä Frauenkirchen ja St. Michael jesuiittakirkon kanssa.
Kaikkiaan 49 Wittelsbachin hallitsijadynastian jäsentä on haudattuna Theatine kirkon kuninkaalliseen kryptaan, mukana mm. Ferdinand Maria, Maksimilian Emanuel, keisari Kaarle VII, Maksimilian III Joosef, kuningas Maksimilian I sekä Kreikan kuningas Otto, kuin myös regenttiprinssi Luitpold.