Turkin hintataso on usein riippuvainen tinkimiskyvystäsi, varsinkin Istanbulin suuren basaarin kaltaisessa paikassa tai lomakylissä kuten Marmaris tai Alanya.
Tinkimistaktiikka ei kuitenkaan toimi kaikilla alueilla Turkissa. Esimerkiksi Istanbulin suhteen tinkiminen ei ole enää yleistä Suuren basaarin, Egyptiläisen basaarin, ja vanhankaupungin (Sultanahmet ja Beyazıt kaupunginosat) kaltaisten paikkojen ulkopuolella, eikä varsinkaan tasokkaimmissa putiikeissa.
Istanbulin suhteen varsinkin moderneissa kauppakeskuksissa, joita on kymmeniä ympäri kaupunkia, kuten upea Kanyon kauppakeskus (www.kanyon.com.tr) Levantin kaupunginosassa, merkityt hinnat ovat lopullisia, samoin kuin Suomessa on käytäntö.
Paikoissa joissa tinkiminen on sääntö, myyjät tyypillisesti tarjoavat tuotteitaan ohikulkijoille, ja jos et ole kiinnostunut tuotteista, on parasta välttää silmäkontaktia myyjän kanssa ettei hän odota myyntitaktiikkansa toimivan, ja voit säästää energiasi tuotteisiin joita haluat ostaa.
Paikalliseen neuvottelutaktiikkaan kuuluu se, että jos olet kiinnostunut tuotteesta, älä tee halukkuuttasi ilmiselväksi.
Voit ottaa aikasi tuotteen oston suhteen, katsella muita tuotteita, ja vaikuttaa siltä kuin saatat poistua myymälästä hetkenä minä hyvänsä, joka kaikki on osa hyvää tinkimistaktiikkaa Turkissa.
Usein tuotteissa ei myöskään ole hintalappuja, sillä myyjät haluavat sinun kysyvän hintaa, joka antaa hänelle mahdollisuuden myyntipuheen pitoon tuotteen hinnan suhteen.
On tärkeää myös ettet ehdota hintaa, vaan myyjän tulee olla ensimmäinen hinnan mainitsija, ja voit olettaa suoraan että hinnassa on reilusti tinkimisvaraa.
Vaikka vastatarjouksesi olisi puolet, saatat huomata että tarjouksesi helposti hyväksytään, joka tarjoittaa että tarjosit liikaa tuotteesta.
Siksi on hyvä aloittaa erittäin alhaalta ja antaa tinkimisprosessin tuoda hintaa reilusti alas. Jos et pidä tinkimisestä, joudut maksamaan paljon enemmän kuin muuten joutuisit tekemään, joka vie rahojen käyttöä muiden ostosten suhteen pois.
Näihin tinkimis kauppoihin saattaa kulua aikaa, ja voit juoda sen kuluessa (yleensä omena-makuista) teetä sen kuluessa, jonka avulla myyjä saattaa yrittää pitää sinua myymälässä.
Kun alat kävelemään (hitaasti) pois myymälästä, viimeinen hinta jonka myyjä huutaa perääsi on yleensä paras hinta jolla hän on valmis myymään tavaran.
Tinkiminen on yleensä mahdollista myös kiinteähintaisten tuotteiden kuten kulta-ja hopea esineiden suhteen, koska maksat varsinaisen raaka-aineen lisäksi työstä joka on mennyt tuotteen valmistamiseen.
Neuvottelutulos hinnasta riippuu myös pitkälti siitä millainen tuote on kyseessä. Esimerkiksi tyypillisissä vaatetuotteissa ja jalkineissa lomakylien kaupoissa on reilusti neuvotteluvaraa, mutta mitä yksilöllisempi tai harvinaisempi tuote on, kuten vaikkapa tietyt mattotuotteet, sitä vaikeampi sen hinnasta on usein neuvotella.
Koska usein samanlaisia tuotteita myyviä kauppoja on useita vierekkäin (esimerkiksi Suuressa Basaarissa), kannattaa vierailla useammassa liikkeessä ja päättää mistä ostat haluamasi tuotteen.
Kauppiaat usein kutsuvat sinut sisälle ja tarjoavat kupin teetä, jonka voit helposti hyväksyä jos haluat tutustua heidän tarjontaansa, eikä kuppi teetä velvoita ostamaan mitään, ja kuuluu paikallisiin tapohin.
Samoin älä pidä itseäsi ostovelvollisena jos myyjä mylttää kauppansa esitelläkseen varastoaan, sillä sekin kuuluu paikallisiin myyntitapoihin ja on vain osoitus siitä, miten myyjä on ylpeä tuotteistaan.
Kun teet vastatarjouksesi myyjän hintatarjoukseen, älä välitä vaikka myyjä vaikuttaa loukkaantuneelta ja kieltäytyy, sillä se on osa tinkimisprosessia.
Usein Turkkia käsittelevissä oppaissa kehotetaan maksimissaan tähtäämään hieman yli puoleen hintaan alkuperäisestä myyjän tarjouksesta, mutta jos se hinta ei ole hyväksyttävissä myyjän puolelta, hän yleensä lopettaa tinkimisen ja kääntää huomiosi muihin kaupan tuotteisiin.