Vapaudenpatsas Joensuu on yksi kaupungin ja maan tunnetuimmista julkisista itsenäisyyden patsaista.
Vapaudenpatsas pystytettiin alunperin vuoden 1918 alkupuoliskolla käydyn, voittoisan “valkoisen” osapuolen, sisällissodan muistoksi.
Patsaan nimeämisen syynä Vapaudenpatsaaksi on se, että voittanut osapuoli mielsi sisällissodan vapaussodaksi.
KUVA: Vapaudenpatsas sijaitsee kauniissa Vapaudenpuistossa aivan Joensuun torin vieressä ja kaupungintaloa vastapäätä. Patsaan alustan tekstissä lukee: “Kotilieden pyhyyden ja Isänmaan itsenäisyyden puolesta nousivat Pohjois-Karjalaiset ensimmäisten joukossa 1918 voittoisaan vapaustaisteluun, jättäen tuleville sukupolville velvoittavan muiston uhrimielestä ja palavasta Isänmaan rakkaudesta.”
KUVA: Lähikuva dramaattisesta patsaasta, joka kuvaa, Joensuun kaupungin esitteen mukaan, “nuorta alastonta miestä miekka kädessään ja kutsutorvi huulillaan.”
Aloite patsaan pystyttämiseksi tehtiin Joensuun kaupunginvaltuustossa jo vuoden 1918 lopulla, ja sitä ajamaan organisoitu vapaudenpatsastoimikunta järjesti luonnoskilpailun, jonka voitti kuvanveistäjä Yrjö Liipola.
Patsas valettiin pronssista olevan patsaan Budapestissa, Unkarissa, vuonna 1922, ja se sijoitettiin nykyiselle paikalleen Vapaudenpuistoon vuonna 1923.
Alkuperäisen merkityksen ohella patsas on saanut kaupungin asukkaiden mielissä myös yleisemmänkin itsenäisyyden muiston symboliikan.